FL Hanneli Seppänen väittelee 21.5.2022 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”On the Edge of Power: Chivalric Christianity and Arthurian Women in Thomas Malory’s Le Morte Darthur”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, Suomen Laki-sali, Yliopistonkatu 3, 00100 Helsinki.

Vastaväittäjänä on dosentti Päivi Salmesvuori, Helsingin Yliopisto, ja kustoksena on professori Titus Hjelm.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
***
Väitöskirjassani “On the Edge of Power: Chivalric Christianity and Arthurian women in Thomas Malory’s Le Morte Darthur” tarkastelen marginaalisten naisten valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia Sir Thomas Maloryn Le Morte Darthur- teoksen ritarikristillisessa tarinamaailmassa.

Tutkimustyöni yhdistää uskontotieteen, naistutkimuksen, kirjallisuuden tutkimuksen ja keskiajan historian tutkimuksen näkökulmia. Tutkimuskysymykseni liittyvät oleellisesti Maloryn tulkintaan hänen teoksensa naishahmoista. Ensiksi, kuinka ritarikristillisyys näyttäytyy Maloryn kuvaamien naisten uskonnollisuudessa, ja kuinka Maloryn oma tulkinta tästä kristillisyydestä nousee esiin naisten tarinoissa? Toiseksi, mitä Maloryn näkemys naishahmoistaan paljastaa näiden ritarikristillisestä elämästä vallan laitamailla, sekä mitä mahdollisuuksia Malory antaa näille naisille tarttua valtaan ja hyödyntää sitä omien tavoitteittensa edistämiseen kaukana vallan keskipisteestä. Maloryn vuosina 1469–1470 kirjoittama ja hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1485 painettu teos perustuu 600–1100-luvun teksteihin, joista ensimmäisiä pidettiin historiallisina, mutta jotka 1200-luvulla alkoivat muuttua fiktiivisiksi ja uskonnollisesti vertauskuvallisiksi. 1300-luvun lähdetekstit osoittavat, että kristinuskolla oli vahva vaikutus Maloryn teokselleen asettamille tavoitteille. Maloryn lähteissä esiintyvä tarina Pyhän Graalin maljasta ja sen symboliikasta määrittää teoksen ritarikristillisen viitekehyksen, jolla on merkitystä teoksen tapahtumiin sekä Maloryn kirjallisten hahmojen tekoihin ja valintoihin. Narratiivinen tarinamaailma-konsepti ohjaa tutkimustani, sillä Le Morte Darthur on mielikuvituksellinen tarina, jonka fiktiiviset tapahtumat ja henkilöt ovat miellettävissä keskiajalle, silti teoksen aika eikä paikka eivät ole tarkkaan määritellyt. Kirjallisten hahmojen analysointiin käytetään narratiivista luonneanalyysiä.

Väitöstutkimukseni viisi ensimmäistä lukua esittelevät teoksen näyttämön ja muodostavat tutkimukselle historiallisen ja teoreettisen kehikon t aikaisempaa arthuriaanisten naisten uskonnollisuuteen kohdistuvaa tutkimuskirjallisuutta, auttavat ymmärtämään Maloryn lähteitä ja hänen omaa uskonnollisuuttaan ja tarjoavat omalle tutkimukselleni teoreettisen perustan analysoida kolmen tutkimuksen keskiöön valitun naisen ritarikristillistä toimijuutta. Ennaltamäärätty elämä, hyvän kuoleman tavoittelu ja elämänmittainen kristityn vaellus näyttäytyvät valitsemieni naisten tarinoissa. Ritarikulttuurin käyttäytymiskoodisto ja hovirakkaus, neitseellinen puhtaus ja mariologia sekä Pyhän Graalin uskonnollinen mystisyys ja voima kietoutuvat tutkimuksessani kristillisyyteen, jota keskiajan ritarikulttuuri ilmentää ja joka Maloryn teoksessa näyttäytyy immanenttina ja kaikkivoipaisena.

Väitöskirjani laajempi merkitys on siinä, kuinka se avartaa yleistä myöhäiskeskiajan näkemystämme erityisesti uskonnon toteutumisesta arkielämässä ja siten vahvistaa eletyn uskonnon konseptia. Erityisesti, tutkimukseni osoittaa, että tarinoita ja muita keskiajan kirjoituksia voitiin hyödyntää kristillisten oppien korostamiseen ja jakamiseen. Kirjallisten hahmojen eettisiä ja moraalisia pyrkimyksiä ja saavutuksia voitiin käyttää esimerkkeinä tavasta elää kunnon kristittynä. Se saattoi olla helpompaa kuin suorien käyttäytymismallien opettaminen.