FM Pekka Tolonen esittää väitöskirjansa ”Pyhimyksiä vai harhaoppisia? Maallikkojen hengellisestä liikehdinnästä muistamisen ja unohtamisen rajalla sydänkeskiajan Ranskassa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 5.12.2020 klo 12. Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteyksin.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Hanska (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Terhi Utriainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on uskontotiede.
Tämä uskontotieteen artikkeliväitöskirja käsittelee maallikkohengellisyyden muotoutumista sydänkeskiajan Ranskassa. Aihepiiriä lähestytään neljän artikkelin kautta, jotka käsittelevät kahta tapausta. Ensimmäinen näistä on Lyonin kaupungissa 1170-luvulla syntynyt maallikkoliike, jota perustajansa Valdesin mukaan kutsutaan valdesilaisuudeksi tai Lyonin köyhiksi (lat. pauperes de Lugduno). Perustajasta kirjoitettiin useita kertomuksia aivan liikkeen alusta lähtien ja ne heijastelevat mielenkiintoisella tavalla toisaalta kirjoittajien näkemyksiä ja toisaalta liikkeen luonteen muuttumista. Tutkimuksessa pyritään myös jäljittämään niitä keinoja, joilla Rooman kirkon edustajat muokkasivat käsitystä valdesilaisuudesta harhaoppisena liikkeenä. Näin muodostettua kuvaa pyrittiin liikkeen seuraajien parissa haastamaan omalla vastakertomuksella kirkon historiasta.
Tutkimuksen toinen tapaus on Pohjois-Ranskassa Laonin lähistöllä Lappionin kylässä asunut erakkonainen Mathilda. Aikasemman tutkimuskirjallisuuden käsitys hänestä on hajainen ja epätäydellinen. Tämä tutkimus pyrkii paikkaamaan tämän puutteen. Varhaisimmasta Mathildaa koskevasta lähteestä on Valdesin tapauksen tavoin luettavissa, että hänen sosiaalisessa ympäristössään oli pyrkimystä nähdä hänessä ilmenevän pyhyyttä. Ilman vankempaa tukea kulttia ei kuitenkaan päässyt muodostumaan hänen ympärilleen. Samoin kuin Valdesin tapauksessa hänestä kirjoitettiin eri konteksteissa tekstejä, jotka tulkitsivat häntä hyvin eri tavoin.
Kahden pyhyyttä tavoitelleen maallikon tarkastelu tapahtuu tässä työssä muistamisen ja unohtamisen viitekehyksestä. Kyseessä on valikoiva prosessi, jossa muistaminen ja unohtaminen on aktiivista ja passiivista. Mathilda luiskahti unohduksen puolelle orastavan kultin hiipuessa. Valdes taasen muistettiin, mutta erilaisena hahmona kuin liikkeen kannattajien keskuudessa. Näiden kahden tapauksen kautta tarjoutuu uudenlainen näkökulma tarkastella sydänkeskiajan maallikkojen hengellisyyttä ja sen kulttuurisen muistamisen ja unohtamisen prosesseja.
***
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8284-4