Ohjelma

10.00 LKT, kansanterveyden historian dosentti Heikki S. Vuorinen, Helsingin yliopisto: Suomalaisten kuolinsyyt 1700–1800-luvuilla

1700-luvulla vallanpitäjät alkoivat kiinnostua siitä mihin ihmiset kuolivat ja väestötietoja ryhdyttiin tilastoimaan sekä kuoleman syitä luokittelemaan. Myös kirkonkirjoissa kuolinsyiden merkintä yleistyi. Millainen oli ihmisten tautikäsitys, jonka pohjalta aikalaiset muodostivat käyttämänsä käsitteet ja kuinka heidän käyttämänsä kuolinsyyt voidaan muuttaa nykyisiksi tautien nimiksi?

11.00 Tohtoriopiskelija Katariina Lehto, Tampereen yliopisto: Kasviperäiset lääkeaineet 1700-luvulla

1700-luvun lääkeaineiden aineksia löydettiin, aikakauden ilmausta mukaillen, kaikista ”luonnon kolmesta valtakunnasta”. Kasvien lääkinnälliset voimat kiehtoivat oppineita 1700-luvun Turun akatemiassa, jossa pohdittiin hyvää tekevien vaikutusten perusteita jo ennen hyödyn aikakauden nimekkäitä kasvitieteilijöitä.

12.00 Kahvi

12.40 FT, tutkija Tiina Miettinen, Tampereen yliopisto: Turmeltuneet suvut: biologista sukututkimusta 1900-luvun alussa

Tavallisen kansan sukujuuria ryhdyttiin tutkimaan 1800-luvun lopulla. Tutkijoita kiinnostivat ensi sijassa huonoksi katsottujen ominaisuuksien periytyminen tietyissä suvuissa. Hyvä tarkoitus johti katastrofaalisiin seurauksiin. Millaisia olivat nk. ”biologisen sukututkimuksen” vaiheet Suomessa?

13.40 FM, tohtorikoulutettava Suvi Rytty, Turun yliopisto: Aatteellinen rokotusvastaisuus Suomessa

Suomessa esiintyi rokotusvastaisuutta isorokkorokotusten ja rokotuspakkolain myötä 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Organisoituja muotoja rokotusvastaisuus sai vegetarismin ja luonnonmukaisen parannustavan kannattajien keskuudessa.

15.00 Teemalauantai päättyy

Osallistumismaksu 20 euroa sisältää kahvitarjoilun. Ilmoittautuminen 14.10.2019 mennessä Sukututkijan verkkokaupan kautta. Ilmoita samalla mahdollinen ruoka-aineallergia.