Tervetuloa Teatterintutkimuksen seuran syysseminaariin Teatterimuseoon perjantaina 8.12.2023!
Seminaarissa esitellään ajankohtaista esittävien taiteiden tutkimusta. Keynote-puheenvuoron pitää Hanna Helavuori, joka puhuu taiteilijan tiedon ja tutkijan tiedon kohtaamisista ja risteymistä. Seminaarissa kuullaan lisäksi viittä omaa tekeillä olevaa tai vastikään valmistunutta tutkimusprojektiaan esittelevää tutkijaa.
Seminaari järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla Teatterimuseon tiloissa (Kaapeliaukio 3, G-porras).
Seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Ei ennakkoilmoittautumista.
OHJELMA
9.45 Aamukahvi ja avaussanat
10.15–11.15 KEYNOTE Hanna Helavuori: LIIKE JA TURPAKOSKETUS – taiteilijan tiedon ja tutkijan tiedon kohtaamisista ja risteymistä
11.15–11.30 Tauko
11.30–12.00 Laura Gröndahl: Lavastustaiteilijoiden ammattikunnan kehitysvaiheista Suomessa
Laura Gröndahlin puheenvuoro perustuu hänen loppusuoralla olevaan tutkimushankkeeseensa, jossa hän tarkastelee lavastajan taiteellisen ja ammatillisen toimijuuden kehitystä Suomessa keskittyen ajanjaksoon 1960-luvulta tähän päivään. Valmiiden esitysten, taiteilijaelämäkertojen tai tyylisuuntien sijasta Gröndahl on kiinnostunut siitä, miten ja minkä vaikutuksesta lavastajien käytännöllinen työnkuva ja ammatillis-taiteellinen identiteetti ovat muotoutuneet. Minkälaisia taiteellis-ammatillisia ”lokeroita” (niche) lavastajille on tarjoutunut, ja millaista toimijuutta nämä ”lokerot” ovat mahdollistaneet?
12.00–12.30 Hanna Korsberg: Esittävien taiteiden tutkimus osana aineettoman kulttuuriperinnön suojelu
Hanna Korsberg esittelee meneillään olevaa tutkimusta, jossa hän yhdessä taiteiden tutkimuksen professori Susanna Välimäen kanssa tarkastelee esittävien taiteiden tutkimusta Suomessa osana aineettoman kulttuuriperinnön suojelua. Mitä suojelulla tarkoitetaan, ja mitä toimenpiteitä se edellyttää? Miten aineettoman kulttuuriperinnön suojelu on otettu huomioon esittävien taiteiden tutkimusta käsitelleissä selvityksissä ja raporteissa sen jälkeen, kun sopimus ratifioitiin vuonna 2013?
12.30–13.30 Lounas
13.30–14.00 Infoa uudistuksista TeaTSin julkaisutoiminnassa ja tiedotuksessa
14.00–14.30 Joanna Weckman: Tuntemattomia tarinoita – etnisyyden representaatioihin käytetyt puvut Teatterimuseon kokoelmassa
Joanna Weckman esittelee vuosina 2022–2023 toteuttamaansa tutkimusprojektia Tuntemattomia tarinoita, jossa hän selvitti Teatterimuseon kokoelmaan kuuluvien etnistyyppisten pukujen tunnistamista, määrää ja laatua. Etnistyyppisiksi puvuiksi hän kutsuu pukuja, joissa on priorisoitu etniseen ryhmään kuulumisen representaatiota suhteessa esimerkiksi valittuun aikakauteen, roolihahmon mielentilaan tai muihin tyypillisiin pukusuunnitteluratkaisuihin. Tarkemmin hän esittelee kahta tanssipukua, joita on käytetty heti sodan jälkeisellä kiertueella esitettäessä ”Lappalaistanssia”. Saamelaisten representaatiot, fiktionaaliset lappalaishahmot, toistivat näyttämöllä stereotyyppisiä käsityksiä saamelaisuudesta jo 1800-luvulta lähtien, ja puvuilla on ollut tässä merkittävä tehtävä.
14.30–15.00 Pirkko Koski: Pakolaisia teatterin ”diasporisessa tilassa”
Pirkko Koski lähestyy puheenvuorossaan Suomen Kansallisteatterin näyttämöitä tiloina, jotka mahdollistavat pakolaisten kohtaamisia yhtä lailla näyttämöllä ja katsomon ja näyttämön välillä. Tässä hän hyödyntää diasporisen tilan käsitettä. Teatterin Kiertuenäyttämön esityksissä (Paperiankkuri 2011, Toinen koti 2017, Undocumented Love 2020) konflikteja kokeneet pakolaiset ovat heittäytyneet kertomaan yhteisen tarinan ja ovat siksi kyenneet välttämään keskinäisiä konflikteja taustojensa eroista ja jännitteistäkin huolimatta. Tässä puheenvuorossa Koski tarkastelee erityisesti syksyllä 2023 teatterin suurella näyttämöllä esitettyä teosta Tytöt, jotka ajattelevat olevansa yksin, joka kertoo jo aikaisemmin kirjana ilmestyneen tarinan teatterin keinoin. Mitä tapahtuu, kun pakolaisuutta tarkastellaan toisen polven edustajien silmin tai sosiaalinen katse kohdennetaan suomalaisen yhteiskunnan ohella sen pakolaistaustaiseen yhteisöön? Teatteri ”diasporisena tilana” nostaa huomion kohteeksi pakolaisen kokemuksia, mutta miten esiintyjien teatterilliset taidot vaikuttavat esityksen dokumentaariseen todistusvoimaan tai faktan ja fiktion rajaan? Osoittaako esitysten vertailu, että esiintymistaito parantaa viestin välittymistä, mutta saattaa verottaa autenttisuuden kokemusta?
15.00–15.30 Katri Tanskanen: E. L. Karhun näytelmä Eriopis – Medeian tarina mediayhteiskunnassa
Katri Tanskanen tarkastelee puheenvuorossaan E. L. Karhun näytelmää Eriopis, jossa Medeia ja tämän ja Jasonin tytär Eriopis eivät elä antiikin Kreikassa vaan nykyaikaisessa mediayhteiskunnassa. Tanskanen tarkastelee, miten mediayhteiskunta käyttää erilaisia formaatteja ja tarinarakenteita tehdessään asioista, ihmisistä ja ilmiöistä helposti kulutettavia tuotteita ja toisaalta, miten Karhun näytelmä ja Eriopis kamppailevat näitä mekanismeja vastaan. Tanskanen analysoi Eriopista suhteessa tragediaan ja inspiraatiotarinaan ja pohtii, miksi me ylipäätään kulutamme toistemme tarinoita.
PUHUJAT
Keynote-puhuja:
Hanna Helavuori on vapaa kirjoittaja ja opettaja. Hän on aiemmin toiminut johtajana Teatterimuseossa, Suomen Unkarin instituutti FinnAgorassa ja Teatterin tiedotuskeskus TINFO:ssa. Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto palkitsi hänet vuonna 2023 tunnustuspalkinnollaan. Palkintoperusteluissa nostettiin esiin hänen innostava, positiivinen ja kannustava tyylinsä, joka säteilee myös hänen verkkosivuillaan julkaisemissaan esityksiä käsittelevissä teksteissään. Teatterin Uusi Alkukirjasto on julkaissut hänen esseitään vuonna 2022 teoksena Tuntoisia ruumiita – miten ollaan teoksissa, maailmassa.
Muut puhujat:
Laura Gröndahl on yliopistonlehtori Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksessa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ja Helsingin yliopiston teatteritieteen dosentti. Hän on alkujaan lavastaja, mutta siirtynyt teatterintutkimuksen ja opetustehtävien pariin toimittuaan lähes 20 vuotta teattereissa eri puolilla Suomea. Hän väitteli Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2004 ja on sen jälkeen työskennellyt näyttämölavastuksen professorina Aalto-yliopistossa vuosina 2006–13 sekä yliopistonlehtorina Tampereen ja Lapin yliopistoissa. Hän on opettanut laajasti taide- ja tiedeyliopistoissa, kirjoittanut ja toimittanut kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimusjulkaisuja skenografiasta ja esitystilan historiasta, dokumentaarisesta teatterista sekä teatterin tekemisen käytännöistä ja toiminut lukuisissa asiantuntijatehtävissä.
Hanna Korsberg on Helsingin yliopiston teatteritieteen professori. Hänen tutkimuskohteitaan ovat teatterihistoria, historiografia, esitykset sekä teatterin ja politiikan suhde. Hän on toiminut luottamustehtävissä alan tieteellisissä järjestöissä ja teatterikentällä. Hän on myös Helsingin yliopiston Opettajien akatemian jäsen.
Pirkko Koski on Helsingin yliopiston teatteritieteen professori emerita. Hänen erityisalueitaan ovat suomalainen teatteri ja sen historia, esitysanalyysi ja teatterintutkimuksen menetelmät. Hänen viimeisimmät monografiansa ovat Suomen Kansallisteatteri ristipaineissa (SKS 2019) ja Finland’s National Theatre 1974–1991. The Two Decades of Generational Contests, Cultural Upheavals, and International Cold War Politics (Routledge 2022). Viimeisin ilmestynyt artikkeli on ”The Finnish National Theatre, Refugees, and Equality” teoksessa The Palgrave Handbook of Theatre and Migration (2023).
FT Katri Tanskanen on Helsingin yliopiston teatteritieteen yliopistonlehtori. Hänen päätutkimuskohteensa on uusi suomalainen näytelmäkirjallisuus ja nykyteatterin dramaturgia, mutta hän on tutkinut myös teatterin ja näytelmäkirjallisuuden historiaa. Nykyteatterin tutkijana hän on perehtynyt erityisesti dramaturgian etiikkaan ja politiikkaan, ekodramaturgiaan ja adaptaation teoriaan.
TaT Joanna Weckman on tutkija ja pukusuunnittelija. Hän on valmistunut taiteen tohtoriksi Aalto-yliopistosta ja opiskellut lisäksi museologiaa, teatteritiedettä ja naistutkimusta Helsingin yliopistossa. Post doc -tutkimusprojekteja hänellä on ollut yhteistyössä muun muassa Teatterimuseon, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Yleisradion kanssa. Hän on julkaissut näyttämö- ja elokuvapukujen historiasta vuodesta 2001 lähtien ja luennoinut esiintymispukujen, näyttämö- ja elokuvapukujen historiasta sekä vaatetuksen ja pukeutumisen historiasta muun muassa Aalto-yliopistossa, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa. Hän on työskennellyt freelance-pukusuunnittelijana ja maskeerauksen suunnittelijana teatterin, nykytanssin ja oopperan parissa vuodesta 1996 lähtien ja työskennellyt myös näyttelykuraattorina ja pukuasiantuntijana suunnitellen, käsikirjoittaen ja rakentaen pukunäyttelyitä muun muassa Teatterimuseoon.