Ilmoittautuminen 9.10.2017 mennessä ostamalla tuote sukututkijan verkkokaupasta. Ilmoita samalla mahdollinen ruoka-aineallergiasi. Lisätietoja seura(at)genealogia.fi tai puh. 050 3733 715 (ti ja ke klo 10-16).

10.00 FT Samu Nyström: Suomi 1917 – toivon, toiseuden ja vihan aika
Keväällä 1917 kaikki tuntui mahdolliselta ja suomalaiset kokivat olevansa suuren muutoksen äärellä. Huuma kuitenkin murentui pian ja valtataistelu levisi keisarikunnan huipulta imperiumin kaikkiin kolkkiin. Suomessa valtataistelu jakoi rivejä kansallisesta politiikasta kunnallispolitiikkaan ja siitä edelleen työyhteisöihin, järjestöihin ja jopa perheisiin.

11.00 FT Jouko Kokkonen: Kenellä oli valta Suomessa 1917?
Valta Suomessa muuttui maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen. Eduskunta aloitti työnsä, samoin suomalaisista koottu senaatti. Työväki valitsi rinnakkaisia paikallisia ”eduskuntia” ja käytti joukkovoimaansa niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Sanansa oli sanottavana venäläisellä sotaväellä. Valta jakautui.

12.00 Kahvi

12.40 FM Terhi Nallinmaa-Luoto: Politikointia, elintarvikepulaa ja lakkoilua
Maaliskuun vallankumouksen jälkeistä aikaa leimasivat elintarvikepula, maatalouslakot 8 tunnin työpäivän saamiseksi ja poliittiset riidat. Lokakuun vallankumousta taas seurasi suurlakko, jonka yhteydessä tapahtui paljon väkivaltaisuuksia. Esimerkit Hämeenkyröstä, Ikaalisista ja Längelmäeltä kertovat, mistä voi löytää tietoja paikallistason tapahtumista ja niiden osanottajista.

13.40 FT Jukka Partanen: Järjestysvalta horjuu
Keväästä 1917 alkaen kysymys järjestysvallan hallinnasta vaikeutui ja kärjistyi. Porvariston ja työväenliikkeen kamppailu siitä jatkui läpi kesän ja syksyn ja johti lopulta suojeluskuntien ja punakaartien muodostamiseen. Esitelmässä järjestysvaltakysymystä käsitellään erityisesti Karjalan alueella.