FM Anna Niirasen yleisen historian väitöskirjan ”The Health and Happiness of the Expectant Mother”: Constructions of Pregnancy and Childbirth in British Medical Writings, 1840–1902″ tarkastustilaisuus.
Vastaväittäjänä toimii professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija, FT Susanna Niiranen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Yleisö voi seurata väitöstä etänä verkossa.
Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon 040 809 4012.
***
Väitöskirjassa olen tutkinut brittilääkäreiden käsityksiä raskausajasta ja synnyttämisestä. Olen kontekstuaalisen tekstianalyysin ja lähiluvun avulla analysoinut naisille suunnattuja, yleiskielisiä lääketieteellisiä opaskirjoja sekä aikakauslehti British Medical Journalissa (BMJ, ilm. 1840–) julkaistuja kirjoituksia, kuten raportteja, kirjeitä ja kirja-arvioita.
Kummankin aineistokokonaisuuden funktio oli opetuksellinen, mutta kohderyhmä oli eri. BMJ oli eri puolella Britanniaa työskentelevien lääkärien oma julkaisu- ja tiedotuskanava ja tärkeä tiedonlähde. Naisille kirjoitetut opaskirjat olivat lehtiä yhtenäisempi ja idealistisempi aineisto. Raskausaikaa koskevat ohjeet rakentuivat oppaissa ruumis (health)–mieli (happiness) -suhteelle ja ennaltaehkäisyn ja itsehoidon periaatteille. Itsehoito pohjasi non-naturals -perinteeseen (raitis ilma, lepo, liikunta, ruokavalio, suolentoiminta & tasainen mieli). Tunteista puhuttiin lääketieteessä paljon, erityisesti pelon vahingollisesta vaikutuksesta.
Moderni lääketiede kehittyi 1800-luvulla. Aikakauden lääketieteessä elivät kuitenkin rinnakkain erilaiset käsitykset ja käytännöt ja lääkärit sovelsivat innovaatioita (mm. stetoskooppi, synnytyspihdit, kivunlievitys) eri lähtökohdista käsin. Perinteisten hoito- ja ajattelutapojen merkitys oli edelleen suuri – esimerkiksi epämuodostumat voitiin selittää vielä 1880-luvulla kiistanalaisella maternal impressions -teorialla, jonka mukaan raskaana olevan naisen näkemät ja kokemat asiat saattoivat siirtyä suoraan sikiöön.
Tutkimus osoittaa, että luonnollisuuteen ja luontoon liittyvät diskurssit olivat 1800-luvun mieslääkäreille hyödyllisiä. Natural labour oli tekninen termi, jolla kuvattiin sikiön normaalitarjontaa synnytyksessä. Synnytyslääketieteessä natural ja Nature olivat monimerkityksisiä ja sukupuolettuneita käsitteitä: luonto oli terveyden perusedellytys ja ylläpitäjä, mutta myös oikullinen tuhoava voima. Lääkäreiden mukaan he ymmärsivät ja avustivat luontoa, mutta samalla heillä oli käytössään tieteen, edistyksen, yhtenäisen ammattikunnan, koulutuksen, lääketieteen perinteiden, rationaalisen myötätunnon ja kunniallisuuden luoma kompetenssi ja auktoriteetti. Todellisuudessa alan arvostus oli alhainen, työ vastuullista ja vaikeaa, palkkiot pieniä ja kilpailu potilaista ja toimeentulosta kovaa.