Esitelmät ja keskustelutilaisuudet

Tieteiden yö: Keskiajan Suomi – Raasepori osana eurooppalaista linnakulttuuria

Keskiajan Suomi: Raasepori osana eurooppalaista linnakulttuuria

Paikka: Tieteiden talo, Sali 405, 4. krs
Aika: 18.45 – 19.45

Järjestäjä: Keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry

Luentokokonaisuudessa käsitellään Suomen keskiaikaa uusimpien Raasepori-kaivausten löytöjen ja tulosten pohjalta. Puhujina ovat arkeologit Georg Haggrén (Helsingin yliopisto),  Tarja Knuutinen (Helsingin yliopisto) ja Elina Terävä (Helsingin yliopisto), jotka puhuvat seuraavista aiheista:

 

Georg Haggrén: Uusia näkökulmia kruununlinnaan keskiajan lopun Pohjolassa – tapaus Raasepori

Raaseporin linna perustettiin 1300-luvun lopulla Länsi-Uudenmaan hallinnolliseksi ja sotilaalliseksi keskukseksi. Runsaan 150 vuoden ajan ”keskellä Itämerta sijaitseva” Raasepori oli yksi valtakunnan tärkeimmistä linnoista, mutta uuden ajan alussa linna oli vanhentunut: Dramaattinen onnettomuus vuonna 1558 vain sinetöi sen kohtalon. Vilkas keskuspaikka hiljeni metsän peittämäksi raunioksi.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Raaseporia on tutkittu modernein arkeologisin menetelmin. Myös kirjallisia lähteitä on analysoitu tiheällä kammalla. Tutkimusten tulokset ovat avanneet uusia näkökulmia Raaseporin ohella Ruotsin ja koko unionivaltakunnan kruununlinnoihin.

 

Tarja Knuutinen: Kruununlinna maiseman muokkaajana  – toiminnallinen vai symbolinen maisema? Esimerkkinä Raaseporin linna

Linnoja rakennettiin keskiajalla eri puolilla Eurooppaa sotilaallisiksi tukikohdiksi, hallinnon keskuksiksi ja yläluokkaisiksi asumuksiksi. Pohjoismaiset keskiaikaiset hallinnolliset linnat eli kruununlinnat eroavat monin tavoin mannereurooppalaisista, feodaalisista hallintokeskuksista, joita usein rakennettiin yksittäisten läänitysten haltijoiden toimesta heijastelemaan omistajansa sotilaallista ja yhteiskunnallista valtaa. Mahtia ja vaurautta osoitettiin rakentamalla paitsi näyttäviä puolustuksellisia elementtejä, myös ympäröimällä linnoja laajoilla puutarhamaisilla puistoilla ja niihin liittyvillä kontrolloiduilla kulkuteillä ja vesielementeillä. Liittyikö Suomen alueelle rakennettuihin kruununlinnoihin vastaavaa symbolista maisemarakentamista vai rakentuivatko linnaympäristöt ensisijaisesti käytännöllisen toiminnallisuuden lähtökohdista? Kysymystä tarkastellaan Länsi-Uudellamaalla sijaitsevan Raaseporin linnan ympäristössä tehtyjen arkeologisten tutkimusten kautta.

 

Elina Terävä: ”Keramiikkaa, lasipikareita, arvoesineitä ja aseita – Raaseporin arkeologiset löydöt kertovat eurooppalaisen materiaalisen kulttuurin omaksumisesta”

Materiaalisen kulttuurin tutkimuksen kautta päästään käsiksi siihen, miten kulttuurivaikutteet levisivät keskiajalla Euroopan syrjäisemmillekin alueille. Suomen linnoissa omaksuttiin eurooppalaiset muoti-ilmiöt ja uudet teknologiat melko nopeaan tahtiin kansainvälisten kontaktien, kauppaverkostoiden ja ihmisten liikkeiden myötä. Kirjalliset lähteet kertovat jonkin verran kaupasta ja materiaalisen kulttuurin leviämisestä, mutta lähteiden fragmentaarisuuden takia arkeologinen aineisto on erittäin keskeinen lähdemateriaali aiheen tutkimisessa. Raaseporin linnalla ja sen lähiympäristössä 1890-luvulta alkaen tehdyissä kaivaus- ja restaurointitöissä on kerätty rikas ja monipuolinen löytöaineisto, joka osoittaa, miten eurooppalainen materiaalinen kulttuuri on osa linnan arkea. Esitelmässä on tarkoitus esitellä tätä löytöaineistoa ja käsitellä sitä, miten tämä aineisto sitoo Raaseporin osaksi eurooppalaista linnakulttuuria.