TUCEMEMS -esitelmässä Ausonia ja Ausones: Mitä klassisoivat etnonyymit kertovat keski- ja myöhäisbysanttilaisista identiteeteistä?

Tervetuloa kuuntelemaan TUCEMEMSin huhtikuun esitelmää, jossa FT Antti Lampinen Suomen Ateenan-instituutista pohtii, mitä klassisoivat etnonyymit ’Ausonia’ ja ’Ausones’ kertovat keski- ja myöhäisbysanttilaisista identiteeteistä.

Esitelmä kartuttaa myös luento- ja akateemisuuspassia.

Abstrakti:
”Bysanttilaiset kirjoittajat kutsuivat kulttuuriaan ja yhteiskuntaansa yleensä yksikertaisesti ’roomalaiseksi’. Kuitenkin 1000-luvulta eteenpäin he alkoivat myös käyttämään entistä useammin termiä ’ausonit’ – Ausones (Αὔσονες): termiä esiintyy kautta kirjallisten rekisterien Johannes Tzetzeen skoliastisista teksteistä aina Mikael Attaleialaisen historiankirjoitukseen sekä runoteksteihin ja ylistyspuheisiin. Nimi Ausones oli alun pitäen Pohjois-Campaniassa asuneen itaalisen Aurunci-ryhmän kreikankielinen nimitys. Miksi sitten Ausones-nimitys koki vahvan ja melko äkillisen nousun 1000-luvulla, ja miksi Bysantin roomalaiset kokivat sen hyödylliseksi synonyymiksi omalle viralliselle etnonyymilleen, Rhomaioi (Ῥωμαῖοι/Romani)? Tarkastelen tässä paperissa sitä, kuinka Ausones-termiä hyödynnettiin toisaalta 1000-luvun kirjoittamisessa, ja toisaalta taas 1100-1200-luvuilla, jolloin läntinen latinalainen diskurssi pyrki puskemaan bysanttilaisia kohti Graeci/Graikoi-terminologiaa. Voimakkaasti klassillisoivan ryhmänimen herättäminen henkiin kertoo yllättävän monisyisesti ’roomalaisen’ identiteetin muutoksista ja siihen sydänkeskiajan Välimerellä kohdistuneista retorisista paineista.”

 

Kuva: Portrait of the poet Lycophron and his scholiast Isaac [sic] Tzetzes. 13th cent., Cod. Pal. Graec. 18, fol. 96 v, Universitätsbibliothek Heidelberg.jpg