Tervetuloa kuuntelemaan TUCEMEMSin yleisöluentosarjaa Elämää ja tutkimusta Turun Akatemiassa. Huhtikuun luennon aiheena ovat Turun akatemian kasvitieteelliset puutarhat 1600- ja 1700-luvuilla, joista kertoo arkeobotanisti Teija Alanko Turun yliopiston Biodiversiteettiyksiköstä.

Tilaisuus on kaikille aiheesta kiinnostuneille avoin.
Huom! Luennosta saa merkinnän luento- tai akateemisuuspassiin.

Luennon abstrakti:
Turun akatemialla, joka perustettiin 1640, oli tärkeä rooli puutarhakulttuurille ja todennäköisesti yrttitarha jo heti olemassaolonsa alkumetreiltä. Ruotsin ensimmäisen virallisen kasvitieteellisen puutarhan, Uppsalan yliopiston puutarhan, perusti professori Olof Rudbeck vanhempi 1655. Uppsalasta vaikutteet saapuivat myös Turun akatemian puutarhaan. Professori Elias Tillandz, joka oli opiskellut kasvitiedettä Uppsalassa Rudbeckin alaisuudessa, perusti Turkuun kasvitieteellisen puutarhan lähelle akatemiarakennusta. Tämä lääkekasvitarha oli opetuskäytössä viimeistään 1678. Tillandzin puutarha kuihtui hänen kuoltuaan 1693 ja se oli huonossa kunnossa jo 1702.

Venäläismiehitys 1713–1721 keskeytti Turun akatemian toiminnan. Akatemia avattiin uudelleen 1722. Utilitarismi eli hyötyoppi vaikutti puutarhanhoitoon Ruotsissa ja Suomessa tavoitteenaan lisätä sekä kotimaisten että ulkomaisten hyötykasvien kasvatusta kotimaassa ja vähentää tuontia. Professori Carl von Linnéstä tuli Uppsalan kasvitieteellisen puutarhan johtaja 1741. Johan Browallius nimitettiin fysiikan ja kasvitieteen professoriksi Turun akatemiaan 1737. Hän alkoi tuoda Linnén oppeja Suomeen ja herätteli henkiin ajatusta uudesta akatemian puutarhasta. Pehr Kalm oli Turun akatemian ensimmäinen talousopin professori vuosina 1747–1779. Kalm oli opiskellut kasvi- ja luonnontieteitä Browalliuksen ja Carl Fredric Mennanderin johdolla ja myöhemmin Linnéstä tuli hänen mentorinsa.

Kalm ja professori Johan Leche suunnittelivat akatemian uuden puutarhan ja se perustettiin lähelle Turun Tuomiokirkkoa Aurajoen rantaan. Puutarhan rakentaminen alkoi vuonna 1757. Kalm kasvatti noin 400 kasvilajia erilaisiin hyötytarkoituksiin akatemian puutarhoissa Turussa ja Sipsalon tilalla. Myös professori Pehr Adrian Gadd kasvatti suurta lajimäärää oman akatemianvirkansa puitteissa, esimerkiksi kemianteollisuudelle hyödyllisiä värikasveja. Carl-Niclas von Hellensistä tuli akatemian puutarhan johtaja 1778 ja myöhemmin luonnontieteiden professori. Hän kaivatutti kaikki puutarhan kasvit ylös ja uudet istutukset tehtiin tieteelliseen järjestykseen. Hänen työnsä ansiosta puutarhan lajimäärä kohosi yli kahden tuhannen.