Tyko Sallinen(1879–1955) tunnetaan suomalaisen modernismin ja ekspressionismin airuena, jonka taiteen keskiössä olivat maisemat, ihmiset ja etenkin taiteilijan ensimmäinen vaimo Helmi Vartiainen, lempinimeltään Mirri. Erityisen iskukykyinen Sallisen sivellin oli 1910-luvulla, jolloin hän myös aiheutti ensimmäiset modernismiin liittyneet kiistat maassamme. Ne jatkuivat vielä seuraavallakin vuosikymmenellä, jolloin yksi myrskyn silmään joutuneista teoksista oli Hihhulit. Taiteilija oli maalannut sen Turussa sisällissodan jälkeisenä kesänä 1918 saatuaan idean Nauvon kirkossa pidetyssä jumalanpalveluksessa.
Alkuaan räätälinammattiin valmistunut Sallinen oli 1910-luvulla Suomen taiteen kauhukakara, jota eivät sitoneet vanhemman taiteilijapolven sovinnaisuus- ja kauneuskäsitykset. Hänen uudesta ranskalaisesta maalaustaiteesta vaikutteita saaneet teoksensa loukkasivat ja kuohuttivat katsojia suorasukaisen ja primitiivisen esitystapansa vuoksi. Tämä koski erityisesti kansankuvausta, niin muotokuvia kuin kiihkeitä joukkokohtauksia. Maisemat puolestaan saattoivat olla pelkistyneisyydessään lähellä abstraktiota.
Taiteilijan alkukauden raikas ja railakas väri-irrottelu vaihtui myöhemmin murrettuihin, maanläheisiin sävyihin mutta muotokieli pysyi edelleen voimakkaan ilmeikkäänä. Sallisen uutta luovin ja elinvoimaisin kausi taiteilijana rajoittui runsaan kymmenen vuoden mittaiseen ajanjaksoon vuodesta 1909 lähtien. Sen puitteissa hän ehti tuoda ja luoda maahamme kansainvälistä tasoa olevan ekspressionismin.
Suomen taiteen uudistajan tie oli kovin kuoppainen: maalausten aiheuttamat kiistat, avioero, riitely vanhempien kollegojen kanssa ja lopulta vapaaehtoinen maastapako Yhdysvaltoihin 1912–13 suomalaissiirtokunnan lehtikuvittajaksi. Vajaan vuoden aikana USA:ssa syntyneitä teoksia tunnetaan huonosti, ja pääosa Suomeen kulkeutuneista töistä kuuluu Turun taidemuseon kokoelmiin. Nämä Amerikasta lahjoituksena saadut piirustukset ovat nyt esillä liki kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen.
Näyttely käsittää vajaat sata teosta vuosilta 1905–42 ja se on tuotettu yhteistyössä HAM Helsingin taidemuseon kanssa. Edellisen kerran taiteilijan tuotantoa on nähty Turun taidemuseossa laajalti liki 60 vuotta sitten, muistonäyttelyssä 1958. Näyttelyyn liittyy taiteilijan elämää ja taidetta esittelevä, FT Tuula Karjalaisen kirjoittama julkaisu sekä monipuolista oheisohjelmaa, mm. eri teemoihin keskittyviä erikoisopastuksia. Lisätiedot ohjelmasta löytyvät
http://www.turuntaidemuseo.fi/syksyn_tapahtumat/