Väitökset

Väitös: Archaeology of Finnish wetlands – With special reference to studies of Stone Age stationary wooden fishing structures

Satu Koivisto väittelee 30.9.2017 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Archaeology of Finnish wetlands – With special reference to studies of Stone Age stationary wooden fishing structures” (Suomen kosteikkojen arkeologiaa – Erityistarkastelussa kivikautiset puiset kalastusrakenteet). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Pieni Juhlasali Small Hall, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on Dr. Harald Lübke, Centre for Baltic and Scandinavian Archaeology (ZBSA), Stiftung Schleswig-Holsteinische Landesmuseen, Schloss Gottorf, Schleswig, Germany , ja kustoksena on professori Mika Lavento.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

***
Tutkimuksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota merkittävään tiedonpuutteeseen Suomen kosteikkoarkeologisesta kulttuurivarannosta ja osoittaa sen suuri tieteellinen ja tulkinnallinen potentiaali. Tavoitteeseen pyritään esittämällä ensin yhteenveto Suomen kosteikkoarkeologisista kohteista, joiden löytöyhteyksiä, säilyneitä materiaaleja ja muita ominaispiirteitä arvioidaan arkeologisten, etnografisten ja luonnontieteellisten aineistojen valossa. Yhteenvedon tuloksena pyritään osoittamaan potentiaalisimpia alueita uusien kohteiden löytämiseksi. Mittavaa, mutta edelleen vähäisesti maassamme hyödynnettyä kosteikkoarkeologisten aineistojen tutkimuksellista potentiaalia valotetaan kahden tapaustutkimuksen avulla, jotka edustavat tällä hetkellä tyypillisintä kosteikkoarkeologista resurssia Suomessa – puisia kalastusrakenteita. Tutkimuksen kivikautinen kalastusteema käsittää kalastusrakennetyyppien ja jokisuun kalastusmenetelmien sekä niitä ympäröivien luonnonolojen yksityiskohtaista tarkastelua, jotka luovat analyyttisen kehyksen näiden edelleen vähäisesti tunnettujen arkeologisten puurakenteiden ominaispiirteiden selvittämiseksi. Lopuksi tutkimus pyrkii myös lisäämään tietoa haastavissa kosteikko-olosuhteissa sijaitsevien arkeologisten kohteiden löytämiseksi ja prospektoimiseksi esittelemällä geofysikaalisen testauksen ja koekaivauksen tuloksia kivikautisella kalastuspaikalla. Edellä esitetyn tuloksena Suomen kosteikkoarkeologisten kohteiden lukumäärä moninkertaistui alkutilanteeseen nähden, vaikka se edelleenkin on hyvin pieni suhteutettuna maamme huomattavaan kosteikkoalaan. Potentiaalisimpia alueita uusien kohteiden löytämiseksi ovat muinaiset jokisuut, Pohjanmaan maankohoamisrannikko sekä umpeenkasvaneet järvet. Kalastuspaikat, joihin liittyy puisia kiinteitä rakenteita, ovat tällä hetkellä tyypillisimpiä kosteikkoarkeologisia kohteita maassamme. Tutkimuksessa esitellyt tapaustutkimukset osoittavat selkeästi, että nämä aiemmin vähäisesti hyödynnetyt arkeologiset orgaaniset materiaalit tarjoavat arvokasta tutkimusaineistoa esihistoriallisten yhteisöjen harjoittamien kalastusmenetelmien, teknologisten ratkaisujen ja toimeentulostrategioiden selvittämiseksi. Toimivien menetelmien puute uusien kohteiden löytämiseksi ja jo tunnettujen kohteiden prospektoimiseksi ovat rajoittaneet kosteikkoarkeologista tutkimusta maassamme. Kriittisimpiä uhkia kosteikkoympäristössä sijaitsevan arkeologisen kulttuurivarannon säilymiselle ovat ojitus, turpeenotto, maaperän happamoituminen ja ilmastonmuutos.