Henni Alava väittelee 14.10.2017 kello 10.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”’There is Confusion.’ – The Politics of Silence, Fear and Hope in Catholic and Protestant Northern Uganda” (’Hämmentää.’ Hiljaisuuden, pelon ja toivon politiikkaa katolisessa ja anglikaanisessa Pohjois-Ugandassa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Hall 5, Main building of the University of Helsinki, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on Professor Lotte Meinert, Aarhus University, ja kustoksena on professori Barry Gills.

Väitöskirjaa myy From the author.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

***

Tutkimuksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota merkittävään tiedonpuutteeseen Suomen kosteikkoarkeologisesta kulttuurivarannosta ja osoittaa sen suuri tieteellinen ja tulkinnallinen potentiaali. Tavoitteeseen pyritään esittämällä ensin yhteenveto Suomen kosteikkoarkeologisista kohteista, joiden löytöyhteyksiä, säilyneitä materiaaleja ja muita ominaispiirteitä arvioidaan arkeologisten, etnografisten ja luonnontieteellisten aineistojen valossa. Yhteenvedon tuloksena pyritään osoittamaan potentiaalisimpia alueita uusien kohteiden löytämiseksi. Mittavaa, mutta edelleen vähäisesti maassamme hyödynnettyä kosteikkoarkeologisten aineistojen tutkimuksellista potentiaalia valotetaan kahden tapaustutkimuksen avulla, jotka edustavat tällä hetkellä tyypillisintä kosteikkoarkeologista resurssia Suomessa – puisia kalastusrakenteita. Tutkimuksen kivikautinen kalastusteema käsittää kalastusrakennetyyppien ja jokisuun kalastusmenetelmien sekä niitä ympäröivien luonnonolojen yksityiskohtaista tarkastelua, jotka luovat analyyttisen kehyksen näiden edelleen vähäisesti tunnettujen arkeologisten puurakenteiden ominaispiirteiden selvittämiseksi. Lopuksi tutkimus pyrkii myös lisäämään tietoa haastavissa kosteikko-olosuhteissa sijaitsevien arkeologisten kohteiden löytämiseksi ja prospektoimiseksi esittelemällä geofysikaalisen testauksen ja koekaivauksen tuloksia kivikautisella kalastuspaikalla. Edellä esitetyn tuloksena Suomen kosteikkoarkeologisten kohteiden lukumäärä moninkertaistui alkutilanteeseen nähden, vaikka se edelleenkin on hyvin pieni suhteutettuna maamme huomattavaan kosteikkoalaan. Potentiaalisimpia alueita uusien kohteiden löytämiseksi ovat muinaiset jokisuut, Pohjanmaan maankohoamisrannikko sekä umpeenkasvaneet järvet. Kalastuspaikat, joihin liittyy puisia kiinteitä rakenteita, ovat tällä hetkellä tyypillisimpiä kosteikkoarkeologisia kohteita maassamme. Tutkimuksessa esitellyt tapaustutkimukset osoittavat selkeästi, että nämä aiemmin vähäisesti hyödynnetyt arkeologiset orgaaniset materiaalit tarjoavat arvokasta tutkimusaineistoa esihistoriallisten yhteisöjen harjoittamien kalastusmenetelmien, teknologisten ratkaisujen ja toimeentulostrategioiden selvittämiseksi. Toimivien menetelmien puute uusien kohteiden löytämiseksi ja jo tunnettujen kohteiden prospektoimiseksi ovat rajoittaneet kosteikkoarkeologista tutkimusta maassamme. Kriittisimpiä uhkia kosteikkoympäristössä sijaitsevan arkeologisen kulttuurivarannon säilymiselle ovat ojitus, turpeenotto, maaperän happamoituminen ja ilmastonmuutos.