Kirjahankkeen työnimi: ”Henkinen väkivalta. Tunnistaminen, vaikutukset ja ratkaisut”
Väkivalta jäsentyy usein fyysisinä toimintoina: joku ihminen tai taho vahingoittaa toista ihmistä aiheuttaen selvästi näkyvillä olevan vamman, haitan tai vahingon. Väkivalta näyttäytyy siis jonakin sellaisena, joka aiheuttaa konkreettisia, selvästi erottuvia ja mahdollisesti myös mitattavia seurauksia. Tämä näkökulma väkivaltaan on vääjäämättä vaillinainen. On olemassa yhä enemmän väkivallan muotoja, jotka ovat luonteeltaan ei-fyysisiä. Lisäksi on väkivaltaa, jossa sekoittuvat monenlaisilla tavoilla sekä fyysisen että ei-fyysisen väkivallan ulottuvuudet.
Tämän kirjan keskiössä on nimenomaan ei-fyysinen väkivalta. Tämän tyyppistä väkivaltaa kohdataan niin koulumaailmassa, työelämässä, perhe- ja lähisuhteissa, hengellisessä elämässä kuin myös käytännössä kaikissa sosiaalisen elämän ulottuvuuksissa. Ei-fyysisen väkivallan käsitteellistäminen, ilmiön tunnistaminen ja sen ratkaisut ovat kuitenkin jääneet hyvin vaillinaisiksi, erityisesti sen vuoksi, että ei-fyysinen väkivalta on usein hienovaraisempaa ja huonommin havaittavaa kuin fyysinen väkivalta.
Tämän kirjan tarkoituksena on ensinnäkin pohtia ei-fyysisen väkivallan (non-physical violence) käsitettä. Mikä on mielekäs suomenkielinen käsite, jolla kuvataan väkivallan ei-fyysisiä ulottuvuuksia? Kirjassa ehdotetaan ”henkisen väkivallan” käsitettä, tosin samalla problematisoiden sen mielekkyyttä käsiteltävien ilmiöiden kuvaamisen suhteen. Käsitteen rajoja ”koetellaan” suhteessa muihin lähikäsitteisiin ja pyritään hahmottamaan käsitteen ”olemusta”. Samalla pohditaan rajanvetoa fyysisen ja ei-fyysisen väkivallan välillä: voidaanko nämä ilmiöt erottaa toisistaan vai ovatko ne vääjäämättä toisistaan riippuvaisia.
Toiseksi kirjassa pyritään hahmottamaan henkisen väkivallan tunnistamisen problematiikkaa. Miten tunnistaa väkivaltaa, joka ei välttämättä jätä näkyviä jälkiä tai jonka kohde ei välttämättä ymmärrä joutuneensa väkivallan uhriksi, tai digitaalista väkivaltaa, jonka osapuolet eivät kohtaa fyysisesti? Millä tavalla tunnistetaan ei-fyysisen väkivallan henkiset, psykologiset, emotionaaliset ja sosiaaliset seuraukset, ja miten arvioidaan näiden seurausten vakavuutta? Miten pystytään identifioimaan henkisen väkivallan tekijät ja tekojen luonne?
Kolmanneksi kirjassa pyritään esittämään lähestymistapoja henkisen väkivallan ehkäisemiseksi ja sen seurausten korjaamiseen. Fyysisen väkivallan ehkäisyyn on kehitetty monenlaisia mekanismeja niin lainsäädännön, viranomaisten, sote-alan asiantuntijoiden kuin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden toimesta. Henkisen väkivallan käsittely yhteiskunnassa on puolestaan alkuvaiheessaan. Millä tavoin henkisen väkivallan ilmiöiden tulisi jäsentyä yhteiskunnassa; kenen vastuulla olisi toimia ja millä tavoin tulisi toimia? Millaisia hyviä käytäntöjä ja onnistumisen kokemuksia väkivaltatyön ammattilaisille on toisaalta jo ehtinyt karttua?
***
Ehdota artikkelia henkistä / ei-fyysistä väkivaltaa käsittelevään antologiaan lähettämällä alustava ideasi (200-300 sanaa) 21.4.2025 mennessä. Suunnitteilla on tiedekustantajalle tarjottava monitietieteinen vertaisarvioitava teos, joka puhuttelee sekä akateemista lukijakuntaa että väkivallanvastaista työtä eri rooleissa tekeviä ja edistäviä ammattilaisia.
Artikkeleita toivotaan ensisijaisesti seuraavista teemoista (kirjoituksen ei kuitenkaan tarvitse rajoittua ainoastaan tähän listaan):
- henkisen väkivallan käsite ja suhde lähikäsitteisiin
- henkisen väkivallan ilmiöt ja ilmeneminen
- henkisen väkivallan vaikutukset ja seuraukset
- tunnistamisen haasteet ja keinot
- ennaltaehkäisemisen ja puuttumisen ratkaisut
- ammattilaisten osaaminen ja koulutus
- henkisen väkivallan osapuolten näkökulma
Toimituskunta (Aini Linjakumpu, Satu Lidman, Elina Penttinen) palaa asiaan kunkin ehdotuksen lähettäjälle 23.5.2025 mennessä.
Abstraktit ja mahdolliset kysymykset: satu.lidman@utu.fi