Suomella on ollut yli kaksi vuosisataa oma valtiontalous, joka on mahdollistanut itsenäiseen veronkanto-oikeuteen nojaavan lainanoton. Valtion lainanotolla on ollut korvaamaton rooli maamme historiassa. Lainarahalla on mahdollistettu koko maan kattavan rautatieverkoston rakentaminen ja rahoitettu hyvinvointivaltion palveluja laskusuhdanteissa. Sen avulla on varmistettu itsenäisyyden säilyminen toisessa maailmansodassa ja pelastettu valtiontalous 1990-luvun suuressa lamassa.
Mika Arolan ja Sakari Heikkisen Hyvä, paha valtionvelka syventyy Suomen valtion lainanoton historiaan. Teos paljastaa, mitä valtionvelka pohjimmiltaan on, miten sitä otetaan ja miksi. Kirjassa nousevat esille myös lainanoton taustalla toimineet poliittiset päättäjät J. V. Snellmanista J. K. Paasikiveen ja Risto Rytistä Iiro Viinaseen.
Suomen suuriruhtinaskunnan säännöllinen mutta maltillinen lainanotto alkoi 1800-luvun puolivälissä, mutta myöhemmin poliittiset ja taloudelliset kriisit pakottivat valtion turvautumaan poikkeuksellisen suureen velanottoon. 2000-luvun alun kansainväliseen finanssikriisiin asti Suomi palasi aina kriisien jälkeen hyvin maltillisen velkasuhteen maaksi. Teos kytkee Suomen lainanoton osaksi kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kehitystä keskiajalta eurojärjestelmään ja paikantaa samalla historiasta pahimmat valtion kokemat velka-aallot.
Vaikka velalla on rahoitettu hyödyllisiä investointeja ja helpotettu selviytymistä talouskriiseistä, herättää velkaantuminen myös huolta. Korkomenot kasvavat ja pahimmillaan sijoittajien luottamus heikkenee. Lähes kaikki kehittyneet taloudet ovat kasvattaneet reilusti valtionvelkaansa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana selviytyäkseen vaikeista talouskriiseistä.
- Kirjan nimi:
- Hyvä, paha valtionvelka. Suomen lainanoton globaali historia
- Kustantaja:
- Gaudeamus
- Julkaisuvuosi:
- 2025
- Sivumäärä:
- 310
- Kirjoittajat:
- Arola, Mika, Heikkinen, Sakari
- Esittelyn kirjoittajan nimi:
- Agricolan toimitus