Ruukin aikaan alkaa 1800-luvun Pankakosken tehdasyhdyskunnan syntyhistorialla. Historiikki auttaa ymmärtämään, miksi alueelle kasvoi sittemmin niin kiinteä kyläyhteisö puumassa- ja kartonkiteollisuuden aikakaudella. Pankakoski ei muotoutunut merkittäväksi tehdasyhdyskunnaksi sattumalta: se sijaitsi malmintuotannon kannalta sopivalla paikalla. Myös selluteollisuudelle raaka-ainetta ja työvoimaa löytyi lähistöltä.
Lieksan Pankakosken taru ei ole vielä lopussa. Tarina jatkuu yhä 2000-luvulla, vaikka tekniikka on toista maata, kyläläisten ja tehtaan työväen määrä on supistunut huimasti ja monet palvelut lakkautettu. Kirjasto suljettiin viime vuonna ja tuore uutinen on paljon puhuva: vanha koulurakennus myytiin helmikuussa 2014 yhdellä eurolla.
Ruukin aikaanon pitkällisen tiedonkeruun ja tutkimustyön ansiokas lopputulos. Ei ole vaikea arvata, että sen kirjoittaja on syntyjään Pankakoskelta. Kysymyksessä ei ole puhtaasti akateeminen tutkimus, mutta kylläkin perusteellinen tietokirja. Lähdeapparaatti ei ole kovin tarkka ja lähdekritiikissäkin voisi olla petraamisen varaa. Esa Pääkkönen on kuitenkin oivallisesti yhdistänyt tehdasyhdyskunnan ja kyläyhteisön kohtalot. Vanhaa lehdistöaineistoa, asiakirjoja ja kirjeitä on hyödynnetty osaavasti kuten valokuvamateriaaliakin. Valokuvamateriaali ja asiakirjojen suorat lainaukset ansaitsevat erityismaininnan. Mukana on kosolti itäisen Suomen teollisuushistoriaa ja monta mielenkiintoista henkilökuvaa, eikä tekstiä ole kirjoitettu pelkästään omistaja-tehtailija-näkökulmasta.
Toki mahtimiehet ovat kirjan keskiössä. Pääkkönen toteaa hieman nostalgisesti, että ”…yhtiö piti aina huolen omistaan”. Ei sentään aina, ainakaan 1800-luvulla. Kun Johan Burmeister osti seisokkiin joutuneet rautatehtaat loppuvuodesta 1891, hän hääti yli sata työläistä perheineen tehtaan alueen hökkelimökeistä. Kun rauta ei käynyt kaupaksi, lama ja nälänhätä iski myös itäiseen Suomeen ja siitä kärsi eniten työväki. Myös huijariliikemiesten Carl Ekin ja James Lindgrenin vehkeilyt, petokset ja öykkäröinti työläisiä kohtaan 1900-luvun ensi vuosina jättivät synkän varjon Pankakosken ylle. Ei ihme, että työväki välillä kapinoi.
Ruukin aikaan kertoo menneestä maailmasta, jolloin Suomi kuului Venäjään ja itäsuomalaiset ruukit hyödynsivät suo- ja järvimalmia. Pietarin näkökulmasta nämä harkkohytit olivat myös strategisesti tärkeitä rautamalmin tuottajia. Pankakoskella jalostettu rauta oli laadukasta ja Pankajärvessä malmia riitti. Ruukin kulta-aika oli kuitenkin ohi jo 1900-luvun alussa. Niin nousun kuin tuhon Pääkkönen kuvaa monesta näkökulmasta. Tämä moninaisuus ja kyläyhteisön historia siinä sivussa ovat Ruukin aikaan -kirjan suuria ansioita.
Kuva: I.K. Inha: Pankakoski, ruukki ja tullimylly, 1893. Museoviraston kuva-arkisto, Suomenmuseotonline.fi.
***
Lyhyempi versio kirja-arvostelusta julkaistu: Karjalainen 6.3.2014
- Kirjan nimi:
- Ruukin aikaan. Pankakosken harkkohytin historia 1820-1911.
- Kustantaja:
- Mediapinta
- Julkaisuvuosi:
- 2013
- Sivumäärä:
- 332
- Kirjoittajat:
- Pääkkönen, Esa
- Lisätiedot:
- Wikipedia: Pankakoski
- Esittelyn kirjoittajan nimi:
- Pentti Stranius
- Esittelyn kirjoittajan arvo tai asema:
- FL, tutkija-toimittaja
- Esittelyn kirjoittajan organisaatio tai kotipaikka:
- Lieksa