Suomessa tekemätöntä työtä riittää, mutta tekijöitä ei tietyille aloille ja areenoille palkata. Paljon tehdään myös ilmaista työtä, jota ei virallisesti palkkatyöksi lasketa, vaan se katsotaan pelkäksi puuhasteluksi tai muuten vain lähimmäisrakkaaksi auttamiseksi.
Tällaisia paradokseja pohdiskelevat Kansalaistyötä kaikille! -kirjan tekijät Tanja Kuronen ja Hanna Moilanen. Heillä molemmilla on vankka kokemus lukuisista eri pituisista pätkätöistä ja työttömyydestäkin. Pamflettia varten he ovat myös haastatelleet vastaavassa asemassa olevia suomalaisia, työttömiä ja pätkätyöläisiä. He katsovat jatkavansa niitä ajatuksia kansalaispalkasta ja työstä, joita esimerkiksi vasemmistoaktivistit Jan-Otto Andersson, Kati Peltola ja Jouko Kajanoja ovat viime vuosikymmeninä esittäneet.
Kansalaistyötä kaikille! jakaantuu kolmeen osioon. Ensin pohditaan sitä, mikä on ongelma, sitten esitellään eräs enemmän tai vähemmän onnistunut ratkaisumalli (Paltamon täystyöllisyyskokeilu) ja lopulta selviää myös se, mitä kansalaistyö pitää sisällään. Siis Kurosen ja Moilasen ”mallissa”. Periaatteessa tuo malli on yksinkertainen ja nykyhetken sekä lähitulevaisuuden Suomeen hyvin soveltuva, jopa välttämätön:
”Ehdottamassamme kansalaistyön mallissa työn sisältö koostuu maallikkotaidoin tehdyistä huolenpitotöistä: arkisesta toisten ihmisten auttamisesta sekä ympäristön huolenpidosta. Kansalaistyössä arkiset työ ja taidot nostetaan uuden arvostuksen kohteeksi ja palkan arvoiseksi työksi.”
”Hoiva” ja ”ympäristö” ovat keskeisiä käsitteitä, joita Kuronen ja Moilanen avaavat kiitettävästi. Myös moni muu, niin sanottu yhteiskunnallisesti merkittävä, mutta usein näkymätön työ ja toiminta tuodaan näkyväksi. Vapaaehtois- ja järjestötyö ja monet työttömien toimesta pyörivät talot, kirpputorit tai verstaat pitäisi nimetä uudelleen. Kun erilaiset näkymättömät toimialat nostetaan kansalaistyöksi, voi niiden statuskin nousta pikku hiljaa ja toiminta rinnastua palkkatyöksi. Kansalaistyötä kaivattaisiin myös ympäristön kohentamisessa, korjausrakentamisessa, maisemoinnissa, monissa palveluissa ja tietenkin erityisesti hoivan ja sosiaalityön saralla. Väestön vanheneminen luo kansalaistyölle jopa huutavan tarpeen.
Pienissä ympyröissä ja yhteisöissä hoivaan ja lähimmäisen auttamiseen tähtäävä työ ei varmasti edellytä suuria rakenteellisia muutoksia – jos kansalaistyö otetaan laajemmin käyttöön. Välillä tekijät silti hieman toistavat itseään, ilmeisesti vakuuttaakseen lukijan. Myös konkretia jää vähäiseksi eivätkä kaikki esimerkkitapaukset vakuuta. Paltamostakin löytyi kosolti puutteita.
Hienosäätöä tarvitaan
Kansalaistyö vaatii joka tapauksessa erilaisia ”tukikohtia” tai ”kansalaistaloja”, jatkuvuutta ja organisoimista, jotta monenlaista osaamista voidaan suunnata sinne missä tarve on suurin. Paltamon täystyöllisyysmallissa tätä kokeilua tehtiin. Organisoitiinkin kiitettävästi. Osin astuttiin yrittäjienkin varpaille, kun ”poljettiin markkinahintoja”, mutta Kuronen ja Moilanen korostavat, että kansalaistyö ei kilpaile varsinaisten palkallisten, kovaa ammattitaitoa vaativien palkkatyötehtävien kanssa. Yritysmaailman suuntaan hienosäätöä tarvitaan, minkä Paltamokin opetti.
Kansalaistyö ja siinä sivussa perustulo lopettaisivat työttömien ja pätkätyötä tekevien kansalaisten pompottamisen erilaisissa koulutuksissa, valmennuksissa ja työharjoitteluissa, jotka eivät johda mihinkään. Karenssilla uhkailut ja harkinnanvaraiset tukiaiset jäisivät historiaan, kun kansalaistyötä tekevä porukka nostaisi statustaan ja samalla oikeasti työkyvyttömät tai eläkkeelle siirtymässä olevat saisivat olla rauhassa.
Kuronen ja Moilanen asettavat kansalaistyölle myös tietyt tiukat periaatteet. Se olisi vapaaehtoista ja perustuisi toimijoiden tasavertaisuuteen. Jäisikö joku näistä syistä sitten ulkopuolelle? Varmasti. Tehtävät olisivat nimittäin myös vastuullisia, vaikka työ tehtäisiin houkuttelevaksi, koska siihen sisältyisi jatkuva oppiminenkin. Ja mikä tärkein houkutus: kansalaistyöstä maksettaisiin palkkaa.
Kyllä kansalaistyö siinä missä perustulokin olisi ainakin kokeilemisen väärti.
- Kirjan nimi:
- Kansalaistyötä kaikille!
- Kustantaja:
- Into Kustannus Oy
- Julkaisuvuosi:
- 2015
- Sivumäärä:
- 113
- Kirjoittajat:
- Tanja Kuronen & Hanna Moilanen
- Esittelyn kirjoittajan nimi:
- Pentti Stranius
- Esittelyn kirjoittajan arvo tai asema:
- FL, tutkija-toimittaja
- Esittelyn kirjoittajan organisaatio tai kotipaikka:
- Lieksa