Etelä-Pohjanmaa on omaperäinen maakunta, jonka alueella on kuvattu useita kotimaisia elokuvia ja eteläpohjalaisten vaiheita on kuvattu myös muualla maailmassa. Kirjaan on koottu perustietoja selkeästi Etelä-Pohjanmaahan liittyvistä elokuvista. Alue on rajattu, mutta karttakuvaa alueesta ei ole.
Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin tehty varsin vähän elokuvia, vaikka monet niistä ovat tunnettuja ja tuoneet pohjalaisuutta esille. Tarkemmat tiedot esitellään vain 16 elokuvasta.
Pohjalaisia on mukana monissa muissakin elokuvissa pienissä sivuosissa, mutta tällaisia elokuvia kirjassa ei ole käsitelty. Juuri niiden kautta olisi kuitenkin saatu esille miten pohjalaisuus on tullut esiin suomalaisten elokuvien kerronnassa. Esimerkiksi Rantasuon raatajien (1942) miehentaposta vankilaan joutunut Antti on tyypillinen pohjalainen mies, samoin omalla tavallaan Tuntemattoman sotilaan uskovainen laihialainen alikersantti Mäkilä. Etelä-Pohjanmaa on vaikuttanut suomalaiseen elokuvaan laajemminkin kuin sitä suoraan kuvaavien elokuvien kautta. Tällaisia arkkityyppejä löytyy tietenkin muidenkin maakuntien yhteydestä. Pohjanmaalla on ohimennen liikuttu myös monissa elokuvissa kuten Pähkähullu Suomi (1967) ja Rosso (1985), joissa käväistään Pohjanmaalla. Niissäkin Pohjanmaahan liittyvät kohtaukset kuvaavat juuri jotain olennaista Pohjanmaasta ja pohjalaisuudesta.
Kirjalla on kaksi kirjoittajaa, mikä on vaikuttanut lopputulokseen. Siitä on muodostunut hajanainen ja viimeistelemätön kokonaisuus, johon on vain koottu muistelmia ja esittelyjä. Näitä vakavia puutteita kuitenkin monin tavoin korvaa Kassilan mielenkiintoinen ja hauska kirjoittelu. Vaikka monet Kassilan muistelemat jutut ovat tuttuja jo hänen aikaisemmista kirjoistaan, on mukana myös uusia tarinoita. Paikoitellen Kassila pääsee jopa analysoimaan elokuvia ja elokuvantekijöitä, mitä hän on aikaisemmin tehnyt mm. Kansallisfilmografia useissa artikkeleissa. Nyt mukana on myös kritiikkiä. Toisaalta esiin tulee sisäpiiritietoa jota on höystetty juoruilla, joilla on oma mielenkiintonsa. Muistellessaan Kassila helposti hyppää asiasta toiseen, mutta se ei haittaa, vaan lisää kerronnan elävyyttä. Toisaalta kirjaan on tullut turhaa toistoa.
Etelä-Pohjanmaalla asuvan Niko Jutilan osuus koostuu elokuvien esittelyistä ja hän on keskittynyt ennen kaikkea uusimpien elokuvien ja elokuvantekijöiden esittelemiseen. Pohjanmaalle sijoittuvia elokuvia tehtiin muutama vanhan studioelokuvan kaudella. Puukkojunkkarit ja körttiläiset olivat keskeisiä näissä elokuvissa ja ne kertoivat yleensä menneisyydestä. Sen jälkeen on tehty Antti Tuurin kirjoihin pohjautuvia elokuvia 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Ne kertoivat myös nykypäivän pohjalaisuudesta, jossa menneisyys oli kuitenkin jollain tavoin läsnä. 1990-luvulta lähtien on tehty muutamia eri aikakausille sijoittuvia elokuvia.
Kirjasta on jätetty pois Lapualaisballadi (1969), joka suomalais-ruotsalaisena yhteistuotantona onkin ollut melkoinen poikkeus suomalaisessa elokuvatuotannossa eikä se saanut ensi-iltaa Helsingissä. Myöskään Duudsonien elokuvaa (2006) ei ole otettu mukaan.
Elokuvien lisäksi kirjassa esitellään eteläpohjalaistaustaisia näyttelijöitä ja elokuvantekijöitä sekä kirjailijoita. Lisäksi tuodaan esiin näiden yhteys pohjalaiselokuviin, jos sellaista on ollut. Monia näistä henkilöistä Kassila muistelee omien kokemustensa perusteella.
Etelä-Pohjanmaa tulee esiin vuosittain suomalaisessa elokuvamaailmassa varsin näkyvällä tavalla ja tätä sivutaan kirjassakin ohimennen. Elokuva-alan tärkein palkinto Jussi-patsas on muotoiltu ja nimetty Pohjalaisten Jussin mukaan. Kuitenkaan kirjassa ei ole Jussi-patsaasta omaa lukua. Kassila kyllä mainitsee saamansa Jussit, mutta niistä hänellä olisi varmasti ollut enemmänkin mielenkiintoista kerrottavaa.
Kun kirjalla on kaksi kirjoittajaa, auttaisi kustannustoimittajan käyttäminen kelvolliseen lopputulokseen pääsemisessä. Nyt kokonaisuus on hajanainen ja kirjassa on turhaa toistoa. Myös kieliasu olisi kaivannut tarkistamista. Kirjassa on paljon krediittitietoja elokuvista ja elokuvien tekijöiden filmografioita. Näyttelijöiden kohdalla on ilmoitettu elokuvien nimen lisäksi ensi-iltavuosi ja ohjaaja. Sen sijaan näyttelijän roolinimiä ei mainita, mikä olisi ollut olennaisempi tieto. Todella outoa on, että tuottaja T.J. Särkästä käytetään nimeä Toivo. Kirjan lopussa on aakkosellinen elokuvaluettelo. Siinä ei ole sivunumeroita, joten se ei ole hakemisto. Tässä muodossa luettelo on täysin tarpeeton. Pohjalaisia elokuvan esittelyn yhteydessä on kokosivun kuva Harrin talon isännästä, jota esitti Iivari Tuomisto, jota Kassila muistelee kirjassa. Kuvatekstissä kuitenkin kerrotaan vain talon renkiä Kaappoa esittäneestä Kaarlo Kartiosta, josta Kassila ei kirjoita.
Viime vuosina on yleistynyt tapa koota tietokirjoihin asioita ja sitten nopeasti julkaista kirja. Tällaisissa tapauksissa parempaan lopputulokseen päästäisiin, jos muistettaisiin yhtä maakuntaa hyvin kuvaava hämäläisten yhdestoista käsky: Älä hättäile.
- Kirjan nimi:
- Härmän lumo ja voima. Etelä-Pohjanmaa elokuvissa
- Kustantaja:
- Avain/BTJ Finland
- Julkaisuvuosi:
- 2014
- Sivumäärä:
- 198
- Kirjoittajat:
- Kassila, Matti; Jutila, Niko
- Lisätiedot:
- Elonet-tietokanta, kansallisfilmografia
- Esittelyn kirjoittajan nimi:
- Pekka Kaarninen
- Esittelyn kirjoittajan arvo tai asema:
- FT
- Esittelyn kirjoittajan organisaatio tai kotipaikka:
- Tampere