Arposen et al. teos 1900-luvun suomalaisissa sodissa kaatuneista mestariurheilijoista on haastava pala historiantutkimuksen näkökulmasta. Periaatteessa opus suoriutuu perustehtävästään kunnialla. Se tuo esille merkittävän urheilutaustan omanneita sankarivainajia esittelemällä lähteiden suomissa rajoissa myös heidän metrien ja sekuntien ulkopuolelle ulottunutta laajempaa henkilöhistoriaansa. Tältä osin varsinkin urheilujournalismin pitkäaikainen viehtymys kelloilla ja mittanauhoilla mitattaviin merkkitekoihin on kierretty oivallisesti.
Vanhahtavimmasta nationalistisesta paatoksestakin on tutkimuksessa päästy eroon, sillä mukana ovat SVUL:n urheilijoiden ohella myös vasemmistolaisen urheilutoiminnan (TUL) tärkeimmät sotauhrit. Tältä osin He antoivat kaikkensa onkin mallikasta ja 2010-luvulle saapunutta työtä urheiluhistorian ja urheilutrivian parissa kunnostautuneelta tekijätriolta.
Trviamainen hakuteos
Mutta. Luetteloidessaan sinänsä tunnollisesti sankarivainajia ja heidän saavutuksiaan He antoivat kaikkensa ei välttämättä pysty perustelemaan olemassaoloaan juuri muuna kuin triviamaisena hakuteoksena. Laajempaa perustelua sille miksi juuri urheilun parista tulleet sotauhrit pitäisi nostaa tarkemman analyysin kohteeksi ei välttämättä reilun viidensadan sivun aikana tule esille. Eivätkö kaikki taisteluihin osallistuneet olekaan tärkeitä, miten hyväkään kuulantyöntötulos luokitusta inhimillisestä näkökulmasta muuttaa?
On totta, että osa kaatuneista urheilijoista olisi uraansa sotien jälkeen jatkaessaan varmasti muuttanut suomalaisen urheiluhistorian “hall of famea” toisenlaiseksi meidän tuntemastamme. Sama koskee urheilujohtamista, sankarivainajien listalla on myös nippu potentiaalisia rauhan ajan urheilujohtajia, joiden elämä ja saavutukset kuitenkin päättyivät ennenaikaisesti rintamalla. Ehkä tekijät olisivatkin voineet ottaa teokseen tulkitsevamman otteen ja lähteä maalailemaan mahdollisia vaihtoehtoskenaarioita tässä mielessä, jos ei muuta niin teoksen yleistä luettavuutta ajatellen.
Kuva: Etelä-Saimaan Kisan pesäpallojoukkueen jäseniä. Joukkue pelasi vuoden 1941 Suursarjassa. Sen jäsenistä kaatui 3 pelaajaa. (Kuva Pesäpalloliitto)
Oma ihmetyksen aiheensa on myös luvun “Maailmansodissa kuolleita ulkomaisia huippu-urheilijoita” mielekkyys suomalaisia mestariurheilijoita käsittelevässä teoksessa. Osa listatuista urheilijoista oli toki tuttuja Suomenkin urheilukentiltä mutta yleisemmin luku vaikuttaa kirjassa lähinnä kuriositeetilta. Aiheen rajaamiselle olisi varmasti ollut perusteita tässä kohdin.
Urheiluhistorian tutkimukseen kannattaisi toki jatkossakin satsata, sikäli Arposen et al. teos on tervetullut lisä tarjontaan selkeine rajoitteineenkin. Etenkin monitieteellinen suuntautuminen voisi toimia hyvänä työkaluna asiassa. Historiantutkimuksen rinnalla toimiessaan vaikkapa etnisyyden ja etnisen identiteetin tutkimus voisi tuottaa mielenkiintoisia tutkimuksellisia tuloksia.
Esimerkiksi sinnikäs myytti lähihistorian monokulttuurisesta Suomesta voisi tulla inspiroivasti haastetuksi kun esille juoksutettaisiin eläviä ja kuolleita monietnisiä suomalaisurheiljoita historian varrelta. He antoivat kaikkensa tuo esille tätä ulottuvuutta lyhyellä mutta mielenkiintoisella kappaleella Palestiinan mandaattialueen sisällissodassa tarkka-ampujan luodista kaatuneen turkulaisen olympiavoittajan Elias Katzin traagisesta kohtalosta. Teksti on lyhyt mutta sisällöltään tässä mielessä hyvin inspiroiva.
Kuva: Elias Katz Pariisin olympiakisojen 3000 metrin estejuoksun maalissa. Katz sijoittui hopealle.
Suomen juutalaisen urheiluyhteisön historiassa riittäisi lähdemateriaalien niin salliessa varmasti muutenkin tutkittavaa. Helsingissä ja Turussa pelatut Makkabin ja Makkabén hegemoniakamppailut jalkapallossa ovat nykyhetkeltä unohtuneita koitoksia mutta vahvoja todisteita suomalaisuuden monietnisestä lähihistoriasta vielä suurten ikäluokkien nuoruutta koskien. Atik Ismaileista, Eduard Hämäläisistä ja Roman Eremenkoista nyt puhumattakaan.
- Kirjan nimi:
- He antoivat kaikkensa. Viime sodissa menehtyneet suomalaiset mestariurheilijat.
- Kustantaja:
- Auditorium Kustannusosakeyhtiö
- Julkaisuvuosi:
- 2014
- Sivumäärä:
- 502
- Kirjoittajat:
- Arponen, Antti O.; Kasila Markku; Peltola, Vesa-Matti
- Esittelyn kirjoittajan nimi:
- Jari Nikkola
- Esittelyn kirjoittajan arvo tai asema:
- FM
- Esittelyn kirjoittajan organisaatio tai kotipaikka:
- Turku