Mitä yhteistä on nykypäivän uraohjuksilla, puumanaisilla ja uuden ajan alun naimattomilla piikatytöillä? Ilmeisesti paljonkin, ainakin jos on uskominen Piikojen valtakunta-kirjan kirjoittajaa Tiina Miettistä. Suurelle yleisölle suunnattu teos kuvaa naimattomien naisten elämää, kohtaloita ja ratkaisuja varhaismodernin ajan Ruotsin valtakunnassa, johon myös Suomi tuolloin kuului. Miettinen on Ruotsin vallan ajan perhe- ja sukuhistoriaan perehtynyt historiantutkija ja kirja perustuu hänen Tampereen yliopistossa valmistuneeseen väitöstutkimukseensa Ihanteista irrallaan. Hämeen maaseudun nainen osana perhettä ja asiakirjoja 1600-luvun alusta 1800-luvun alkuun (2012).
Sinkkunainen ei ollut outolintu
Kirjan luvut tarkastelevat naisten elämää tyttärinä ja sisarina, työntekoa, seurustelusuhteita ja avioitumista, raskauksia sekä niitä tilanteita, kun kaikki ei mennytkään aivan suunnitelmien mukaan. Lisäksi kirjassa on lyhyitä tietolaatikoita. Miettinen korostaa teoksessaan sitä, että ihanteista huolimatta, esiaviolliset sukupuolisuhteet tai jopa avioton lapsi eivät automaattisesti tuhonneet naisen asemaa yhteisössä tai mahdollisuuksia avioitua myöhemmin. Lisäksi hän romuttaa sitä harhaluuloa, että kaikki naiset avioituivat nuorina suoraan isänsä kodista. Todellisuus oli usein päinvastainen.
Monet naiset saattoivat työskennellä vuosikausia palkkatöissä ja elää suhteellisen itsellistä elämää ennen avioitumista. Yli kolmekymmenvuotias ”sinkkunainen” ei suinkaan ollut outo ilmestys. Myöskään ikäero puolisoiden välillä ei ollut tavatonta. Vanhempi nainen saattoi hyvin avioitua itseään nuoremman miehen kanssa. Korkean kuolleisuuden vuoksi uusperheet eivät myöskään olleet poikkeus vaan pikemminkin tavanomainen ilmiö.
Kuva: Hauhon Vitsiälän kylä säilyi tiiviinä ryhmäkylänä 1900-luvun alkuun. Tiina Miettisen väitöskirja/Hauho-Seuran arkisto.
Teoksen painopiste Länsi-Suomessa ja Hämeessä
Nimestään huolimatta Piikojen valtakunta ei tarkastele yksinomaan rahvasta ja talonpoikasväestöä, vaan mukaan mahtuu myös muutamia aatelisneitoja ja säätyläisiä. Kirjoittaja ei perustele nimenvalintaa sen tarkemmin, mutta mitä ilmeisimmin se juontaa juurensa piika-sanan (piga) naimatonta naista tarkoittavasta merkityksestä. Tähän merkitykseen viitataan kirjan sivulla 132. Tarkastelun painopiste on Länsi-Suomessa ja erityisesti Hämeessä. Miettinen perustelee maantieteellistä rajausta sillä, että itäsuomalaista perhehistoriaa on tarkasteltu tutkimuksessa huomattavasti enemmän.
Teoksen kuvitus on hillitty ja mustavalkoinen ja rajoittuu lukujen kansilehdille. Herää kuitenkin kysymys, miksi mukaan on valittu vain 1800-luvulla tehtyjä talonpoikaista elämää kuvaavia maalauksia. Toki rahvaan vaateparsi ei ehtinyt muuttua kovin paljon vuosisatojen aikana, eikä sitä koskevaa kuvamateriaalia ole saatavilla 1600- ja 1700-luvuilta kovinkaan paljoa, mutta aikalaiskuvat olisivat silti luoneet ”todellisempaa” tunnelmaa. Kansallisromanttiseen henkeen tehdyt kuvat ovat sitä paitsi ristiriidassa kirjan sanoman kanssa. Piikojen valtakunta haluaa kuvata todellista elämää eikä ihannetta.
Säätyjen rajat, muuttuvat moraalikäsitykset
Miettisen teos oli sujuva lukukokemus, mutta paikoin tekstistä löytyi ristiriitaisuuksia ja epäselviä kohtia. Tämä voi olla toimittamisesta johtunut ongelma. Erityisesti eri säätyjen toimintamahdollisuuksien rajat ja erot eivät tule kovin selkeästi esille. Talonpoikaisen talontyttären tai piikatytön mahdollisuudet toimia olivat huomattavasti erilaiset kuin aatelisneidon tai porvaristytön. Myös rajoitukset olivat säätysidonnaisia. Ylhäinen asema ei automaattisesti tarkoittanut suurempia toimintavapauksia, joskus jopa päinvastoin. Samoin teoksen tarkastelujakson muutokset jäävät muun tekstin jalkoihin. Moraalikäsitykset, ja erityisesti asenteet esiaviollisiin suhteisiin ja aviottomiin lapsiin, muuttuivat 1600- ja 1700-lukujen aikana. Tämä saattaa jäädä lukijalta huomaamatta, mikäli hän ei ole asiaan aiemmin perehtynyt.
Tällaisen kirjan tarpeellisuus on kuitenkin ilmeinen. On erittäin tärkeää, että historiantutkimuksen tulokset tuodaan myös suuremman lukijakunnan saataville. Tutkijan näkökulmasta Piikojen valtakunta ei tuo esille mitään radikaalia uutta, mutta sen saamasta vastaanotosta mediassa voisi päätellä, että yleiset käsitykset uuden ajan alun elämästä ovat edelleen hyvin toisenlaiset kuin tutkimuksen luoma kuva. Historiantutkimuksen tarkoitus on luoda monipuolinen kuva menneisyydestä ja siinä tehtävässä Miettisen teos on onnistunut hyvin.
Kirjoittaja on uuden ajan alun sukupuolihistoriaan perehtynyt tutkija.
- Kirjan nimi:
- Piikojen valtakunta. Nainen, työ ja perhe 1600-1700-luvuilla
- Kustantaja:
- Atena Kustannus
- Julkaisuvuosi:
- 2015
- Sivumäärä:
- 184
- Kirjoittajat:
- Miettinen, Tiina
- Lisätiedot:
- Satu-Lotta Peltola: Entisaikojen piiat olivat urasinkkuja (Yle, 4.8.2015)
Tiina Miettinen: Ihanteista irrallaan. Hämeen maaseudun nainen osana perhettä ja asiakirjoja 1600-luvun alusta 1800-luvun alkuun. (Väitöskirja, Acta Electronica Universitatis Tamperensis : 1229, 2012) - Esittelyn kirjoittajan nimi:
- Henna Karppinen-Kummunmäki
- Esittelyn kirjoittajan arvo tai asema:
- FM, tutkija
- Esittelyn kirjoittajan organisaatio tai kotipaikka:
- kulttuurihistoria, Turun yliopisto