Suomalaisiin törmää mitä merkillisimmissä paikoissa, ja heitä on ollut monessa mukana jo yllättävän pitkään. Siksi maailman tarkastelu suomalaisten matkailijoiden silmillä tuo mainion mikrohistoriallisen näkökulman moniin asioihin. Usein lähteinä ovat matkakertomukset, kirjeet ja päiväkirjat, joista vain osa on julkaistu kirjoina. Sanoma- ja aikakausilehtien digitointi sähköisine hakumahdollisuuksineen auttaa löytämään lehtiartikkeleita ja matkailijoiden nimiä. Suomalaisen lukijan on helppo samaistua maanmiestensä edesottamuksiin ja tutuista lähtökohdista vieraisiin oloihin.
Juhani Mailasalon kirja on kovakantinen järkäle, jonka sisältö on huolellisella asiantuntemuksella tarkistettua, kieli virheetöntä ja tyyli sujuvaa, eikä huumoriakaan puutu. Ainoa bongaamani virhe on Wilhelmsin nimeäminen kerran Williamsiksi (s. 448-449). Kirgizistan on nimetty ”Kirgistaniksi” (s. 289), mikä on sentään lähempänä maan omakielistä nimeä kuin Kielitoimiston ja median nykyisin viljelemä venäläinen ”Kirgisia”. En ehkä olisi itse kirjoittanut, että Sinkiangin ”väestöllinen muutos on ollut suurta läpi vuosisatojen” (s. 288), kun uiguurit ovat kuitenkin olleet pääväestönä yli tuhat vuotta. Eivätkä nestoriolaiset ole hävinneet ”sekä lännestä että idästä” (s. 290), vaan heidät nimettiin 1800-luvulla assyrialaisiksi, millä nimellä heitä yhä elää Irakissa ja Yhdysvalloissa. Britit miehittivät Tiibetin vasta 1904, ei vielä 1903 (s. 367), vaikka sotaretki alkoikin joulukuussa 1903.
C. G. E. Mannerheimin retkikunnastaan ottama valokuva ennen nousua Muzartin jäätikölle Kiinan länsirajalla vuonna 1907. Kuva: C. G. E. Mannerheim / Mannerheim-museo, Finna. Linkki lisenssiin.
Kiinassa käyneistä suomalaisista ensimmäisiä olivat 1700-luvun merimiehet, sitten oli Venäjän vallan aikaisia sotilaita ja tutkimusmatkailijoita (Mannerheim edusti molempia) sekä lopulta lähetystyöntekijöitä. Viimeiset lähetystyöntekijät joutuivat jättämään manner-Kiinan 1950-luvun alussa, mutta osa jatkoi työtä Taiwanilla. Lähetystyöntekijöissä oli paljon naisia, joiden rohkeutta on voitu ihailla myös Kiinan naapurimaassa Afganistanissa vuosikymmeniä kestäneistä sodista ja hirmuhallinnoista huolimatta.
Mailasalo on hyödyntänyt lähteinään mm. Harry Halénin tutkimuksia, joista ilmenee kolmen suomalaisupseerin osallistuminen 1870-luvulla Ilinlaakson miehitykseen (s. 154-157). Ilmankos Suomen sanomalehtiin levisi tuolloin huhuja Kiinan pelätystä hyökkäyksestä Venäjälle. Vuosina 1878-1881 Venäjä lanseerasi länsimaihin myytin ”keltaisesta vaarasta”, joka suuntautui pian Japaniakin vastaan.
Venäjän-Japanin sotaan osallistui mm. taiteilija Hugo Backmansson, joka joutui ongelmiin shakkiharrastuksensa vuoksi (s. 209). Kontra-amiraali Oskar Enqvist ohjasi Manilaan turvaan risteilijä Auroran, joka tuotiin sittemmin Pietariin vallankumouksen muistomerkiksi (s. 252-254).
Luku ”Pohdintoja siitä, jos asiat olisivat menneet toisin” (s. 530-531) on erityisen kutkuttava, sillä vaihtoehtoishistoriat auttavat näkemään, kuinka pienet asiat voivat vaikuttaa maailman ääriin ja muuttaa historiaa. Siksi yksittäisillä ihmiskohtaloilla on merkitystä ja kaukomaidenkin tapahtumat heijastuvat lähellemme.
Silkkiteitä (nimenomaan monikossa, s. 289) pitkin ei ainoastaan käyty kauppaa, tehty sotaretkiä tai levitetty kulkutauteja, vaan omaksuttiin kulttuurivaikutteitakin. Sinkiangissa muslimien pyhiinvaelluskohde ”Seitsemän unikeon luola” (s. 304-305) liittyy Euroopassakin tunnettuun varhaiskristilliseen legendaan. Useampiakin tällaisia siirtymiä suuntaan tai toiseen olisi voinut mainita, mutta 575-sivuista tietopakettia ei olisi kohtuullista arvostella siitä, että enemmänkin olisi tehnyt mieli lukea.
Lähteet on merkitty loppuviitteillä ja selitykset alaviitteillä, sisäkansissa on kartat ja tekstin lomassa mustavalkoisia kuvia sekä tietolaatikoita. Lopussa on lähdeluettelo ja nimihakemisto.
- Kirjan nimi:
- Suomalaiset keisarillisessa Kiinassa
- Kustantaja:
- Reuna Publishing House
- Julkaisuvuosi:
- 2024
- Sivumäärä:
- 575
- Kirjoittajat:
- Mailasalo, Juhani
- Esittelyn kirjoittajan nimi:
- Antero Leitzinger
- Esittelyn kirjoittajan arvo tai asema:
- VTT
- Esittelyn kirjoittajan organisaatio tai kotipaikka:
- Helsinki