Seppo Aallon Kapina Tehtailla alkaa aikalaismuistelulla, jossa kuvataan tilannetta valkoisten saatua voiton ja aloitettuaan paikalliset puhdistukset. Verneri Granqvist pakeni matkalla teloitukseen ja selvisi hengissä kertomaan muistojaan. Varsinainen aiheen käsittely alkaa pitkällä pohjustuksella Suomen yhteiskunnan ja paikallisen tehdasyhteiskunnan kehityksestä ajalta ennen itsenäistymistä. Tehtaiden tuleminen ja teollistuminen käsitellään Kuusankosken näkökulmasta. Tehdastyöläiset elivät sekä ”Tehtaan valossa” että ”Tehtaan varjossa”.
Aalto käsittelee taustaa laajasti ja etsii syitä ja seurauksia, joiden kiintopisteenä on tammikuu 1918 ja vallankumouksen aloittaminen Kuusankoskella. Käsittelyyn tulevat Tehtaan patriarkaalisuus, lakot ja työväenliikkeen kehitys. Mitä lähemmäs tarkastelun keskipistettä, vuotta 1918 tullaan, sitä suuremman huomion saavat Venäjän vallankumouksen vaikutukset ja marraskuun 1917 suurlakko ja valtiollisen tason voimatyhjiö. Historiallisen kehityksen esittäminen on perusteltua. Toisaalta laajamittaisen esittelyn kääntöpuolena on se, että vallankumoukseen ja sotaan päästään varsinaisesti vasta sivulla 97.
Seuraavat neljä päälukua käsittelevätkin itse asiaa, vallankumousta, sotaa, punaisia tehtaita ja paikallista järjestelmää. Jaottelu on toimiva ja kuva muodostuu monipuoliseksi. Tarkasteluun tulevat niin paikalliset vallankumouksen johtajat, kuin sotatoimiin osallistuneet Tehtaan punakaartilaiset, punaisen vallan alla elänyt tehdasyhteiskunta sekä punainen terrori. Viimeisessä laajemmassa luvussa käsittelyvuoroon tulee aika valkoisten saapumisen jälkeen ja ”puhdistukset”. Loppuluvussa Aalto kirjoittaa siitä, mitä kapinan jälkeen tapahtui.
Punakaartin plutoona Voikkaan työväentalon edustalla. (Poikilo-museot)
Kuka määräsi punaisen terrorin?
Aallon tavoitteena on ollut oikoa vanhoja historiankirjoituksia tai käsityksiä, joiden sisältö ei vastaa tapahtuneita. Yksi tällainen on paikallisen tutkijalautakunnan rooli punaisen terrorin toimeenpanossa: kuka tai ketkä määräsivät vangitut teloitettavaksi? Tässä Aalto laajasti perustelee, miksi tutkijalautakunta ei ollut tappokäskyn antaja, vaan vastuu oli ylemmällä tasolla.
Lähteisiin nojaten Aalto perustelee, että tutkijalautakunta suoritti vain kuulusteluja. Käskyt teloituksista tuli toisaalta. Tässä yhteydessä näyttäytyy punaisen organisaation tietynlainen sekavuus: paikallisia eri tason päättäviä esikunta oli useita. Varsinkin tässä yhteydessä tekstissä oli paljon toiston makua. Paikallisen punaisen terrorin kuvaukset olivat karmivia, mutta sama on sanottava myös valkoisten suorittamista ”puhdistuksista”.
Aallon palkittu teos on pääosin hyvin ja vetävästi kirjoitettu. Kerronta on sujuvaa, joskin paikoitellen tekstissä on toiston makua, josta silmiinpistävin esimerkki on punaisten sotapäällikkö Aleksei Osipovin nimiin laitettu lainaus, joka löytyy sekä sivulta 146 ja sivulta 158. Toinen seikka, jossa toisto ryhtyi vaivaamaan, oli punaisten tiedustelu- ja vakoiluosaston johtajan Otto Wilhelm Hjortin tekojen ja vastuun toistaminen useaan otteeseen. Toiston karsiminen olisi parantanut lukukokemusta.
Kuusankosken seuratalon pihalle kokoontunut joukko saattamassa sodassa kaatuneita punakaartilaisia. Poikilo-museot.
Aalto käyttää aikalaisten muisteluita varsin mainiosti. Hän myös kirjoittaa hyvin auki muistitiedon ja muistamisen ongelmista ja näin ollen lähdekritiikin merkityksestä. Kyseessä on vahva paikalliskuvaus kapinasta vuonna 1918, joka asettuu suurempaan kokonaisuuteensa. Vuonna 1918 henki oli halpaa ja kuolema läsnä. Sotatoimiin osallistuneiden määrä koko Suomen väkilukuun suhteutettuna oli pienehkö, mutta punaisessa tehdasyhteiskunnassa suuri. Vaikutukset näkyivät pitkään.
Kapina Tehtailla on suositeltavaa luettavaa kaikille Suomen historiasta kiinnostuneille, se tuo esille paikallisen näkökulman Suomen historian pimeimpiin hetkiin ja näyttää myös sen, minkä takia sodalla on monta nimeä.
- Kirjan nimi:
- Kapina Tehtailla. Kuusankoski 1918
- Kustantaja:
- Kustannusosakeyhtiö Siltala
- Julkaisuvuosi:
- 2018
- Sivumäärä:
- 359
- Kirjoittajat:
- Aalto, Seppo
- Lisätiedot:
- Kuusankoskella punakaartilaisia oli suhteessa väestöön enemmän kuin missään muualla Suomessa (Seppo Aallon haastattelu Kouvolan Sanomissa 18.1.2018)
Verilöyly Kuusankoskella toi Tieto-Finlandian Seppo Aallolle – "Kenelle pitäisi antaa anteeksi?" (Etelä-Suomen Sanomat 28.11.2018)
Sisällissodan tapahtumista Kuusankoskella tekeillä uusi kirja ( Petri Niemen tekemä Seppo Aallon haastattelu 16.2.2018, Yle Kymenlaakso, Yle Areena)
Jussi Mankkinen: Tietokirjallisuuden Finlandian voittaja Seppo Aalto: "Tässä kaikessa koskettaa se kollektiivinen kauheus" (Yle 28.11.2018) - Esittelyn kirjoittajan nimi:
- Otto Aura
- Esittelyn kirjoittajan arvo tai asema:
- VTT
- Esittelyn kirjoittajan organisaatio tai kotipaikka:
- Vantaa