Huvielämän kiertolaisia käsittelee 1900-luvun alkupuolen suomalaista sirkusta ja sen toimintaa 1950-luvulle asti. Perusteellisimmin käsitellään vuosisadan alkua, joka oli suomalaisen sirkuksen kulta-aikaa, jolloin luotiin myös perusta suomalaiselle sirkusosaamiselle. 1930-luvulla sirkustoimintaa oli lähinnä kiertävien tivolien yhteydessä. Tivoleissa oli tarjolla kävijöille monenlaista muutakin huvitusta, kuten pelikoneita ja ampumatelttoja, ja sirkusesitykset olivat vain osa niiden toimintaa. Sota-aikana sirkuskin joutui sopeutumaan poikkeusolosuhteisiin ja toimintaa oli hyvin vähän. 1950-luvun tapahtumia Nevala käsittelee hyvin suppeasti. Silloin aloitti toimintansa Linnanmäki, jossa on ollut myös sirkusesityksiä.
Aikaisemmin suomalaisen sirkuksen historiasta on kirjoitettu muutama kirja, joissa on tuotu esiin tämän alan kehitys Suomessa pääpiirteissään. Nevalan kirja täydentää hyvin näissä teoksissa käsiteltyjä teemoja. Nevala itse on kirjoittanut suomalaisten taikurien historiasta, joten taikurit eivät tässä kirjassa ole kovin suuressa roolissa. Varhaisempia vaiheita on käsitellyt Sven Hirn omissa teoksissaan, joten niihin aikoihin Nevala ei puutu.
Nevala käsittelee Suomessa kiertäneet suomalaiset sirkukset sekä suomalaiset sirkustaiteilijat. Kirjan rakenteesta johtuu, että samoista asioista kerrotaan useassa kohdassa ja toistoa on paljon. Kirjan mainoksen mukaan käsittely on ensyklopedistisen tarkkaa ja sellaistahan se onkin. Kuitenkin toistoa olisi voinut hieman karsia.
Kuva: Sirkus Sariolan henkilökuntaa sirkusteltan edustalla. Kuvaaja Valde Larimo 18.9.1952-19.9.1952. Keravan museo, CC BY-NC-ND 4.0
Kirja liittyy Keravalla Taide- ja museokeskus Sinkassa olevaan näyttelyyn Huvin vuoksi – Suurenmoiset Sariolat. http://www.sinkka.fi/nayttely/huvin-vuoksi-suuremmoiset-sariolat/ Kirja kertoo näyttelyä laajemmin suomalaisesta sirkuksesta.
Vaikka sirkus on ollut aikoinaan varsin näkyvä ja kuuluva ilmiö, on siitä säilynyt yllättävän vähän tietoja. Jonkin verran arkistoaineistoja on ollut käytössä. Tärkeä lähderyhmä on ollut kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet, joista on löytynyt tietoja sirkusten liikkeistä Suomessa sekä mukana olleista taiteilijoista. Lehdistöä onkin käytetty runsaasti. Sirkusjulisteita ja käsiohjelmiakin löytyy jonkin verran arkistoista ja yksityishenkilöiden kokoelmista. Kirjassa on käsitelty laajasti myös lehdistössä eri aikoina käytyä keskustelua sirkuksesta.
Huvivero hyydytti sirkuksen
Sirkustoiminta oli 1900-luvun alussa Suomessa hyvin vilkasta. Se kuitenkin hiipui itsenäisyyden aikana ja suurin syy oli huvivero, joka oli sirkukselle erittäin korkea. Se käytännössä lähes lopetti varsinaisen sirkustoiminnan ja varsinkaan nimeä sirkus ei uskallettu käyttää. Sirkus on hyvä esimerkki verotuksen epäonnistumisesta. Verolla oli tarkoitus kerätä valtiolle varoja niin kuin sen tarkoitus kai aina pitäisi olla, mutta käytännössä se johti toiminnan loppumiseen, jolloin valtiokaan ei saanut verotuloja.
Sirkusta on jossain määrin hyljeksitty ja erilaiset tahot ovat vastustaneet sitä. Nevala tuo esiin mm. raittiusliikkeen ja jopa elokuva-alan yrittäjät, jotka saattoivat vastustaa sirkusta vaarallisena kilpailijana. Sirkuksella ja elokuvalla on kuitenkin läheinen historia, sillä varhaiset elokuvaesitykset olivat usein sirkuksen yhteydessä.
Monissa suomalaisissa elokuvissa saatettiin mainita sirkukset, vaikka niissä ei olisikaan ollut oikeita sirkustaiteilijoiden esityksiä. Esimerkiksi valepukuinen vapaaherra Arnold poikkesi kulkurimatkallaan sirkuksessa, jossa häntä ihailevat naisakrobaatti ja voimanainen, joka auttaa hänet pakoon. Voimanaisen esikuva löytyy suomalaisen sirkuksen historiasta – Urjalan voimanainen Anna Anthonius oli kansainvälisestikin tunnettu taiteilija. Kulkurin valssin voimanainen oli nimeltään Athalia. Nevala ei kuitenkaan käytä elokuvia lähteenään.
Kuva: Anna Anthonius, voimailijia sirkusesiintyjä ”Urjalan voimanainen” studiomuotokuvassa n. 1903-1905. Kuvaaja Johan Englund. Keravan museo, CC BY-NC-ND 4.0i
Sirkusta pidettiin epätaiteellisena
Varsin runsaasti sirkusta vastustettiin teattereissa, jotka halusivat jakaa taiteen hyvään ja huonoon, mikä on ollut usein toistuva jako myöhemminkin. Sirkus oli aikoinaan huomattavasti suositumpi kuin suomalainen teatteri. Sirkus myös kiinnosti kaikkia kansanryhmiä ja näytöksiä kävi katsomassa kaikenlaisia ihmisiä. Teatteriesityksiin yleisöä riitti vain niukasti, vaikka teatteri-ihmisten mielestä siellä oli tarjolla todellista taidetta. Sirkusta oli myös mahdollista nähdä kaikkialla Suomessa, sillä sirkukset kiersivät esiintymässä eri paikkakunnilla.
Sirkuksella on läheinen yhteys myös urheiluun. Varsinkin paini ja voimistelu liittyvät sirkukseen. Sirkuksessa oli usein mukana ammattilaispainiotteluita, jotka saattoivat kiinnostaa yleisöä enemmän kuin varsinaiset esitykset. Tapana oli, että myös yleisö saattoi haastaa lavalla esiintyvät voimamiehet ja –naiset. Tästä on esimerkkejä myös vanhoissa suomalaisissa elokuvissa.
Kuva: Ludwig Swoboda(?) sekä sirkusnorsu Pepi vuonna 1930. Kuvaaja: tuntematon 1930. Keravan museo. CC BY-NC-ND 4.0
Kansainvälinen sirkus
Sirkukseen on aina liittynyt kansainvälisyys ja sirkuksissa on esiintynyt ihmisiä monista maista. Se tulee hyvin esiin Nevalan teoksessa, jossa käsitellään jonkin verran myös Suomessa esiintyneitä ulkomaalaisia. Sen sijaan suomalaisten taiteilijoiden toiminnasta ulkomailla kerrotaan suppeasti. Erilaiset sirkussuvut ovat vaikuttaneet alan kehitykseen ja näistä monet ovat tulleet Suomeen ulkomailta. Osa heistä on myös jäänyt Suomeen, vaikka sirkus on aina ollut varsin kiertävää toimintaa.
Nevalan käsittelemän aikakauden jälkeen suomalainen sirkus on kehittynyt runsaasti ja sen Nevala tuo lyhyesti esiin. Tänä päivänäkin suomalainen nykysirkus on varmaan tunnetumpaa ulkomailla kuin Suomessa.
- Kirjan nimi:
- Huvielämän kiertolaisia. Kotimainen sirkus ja tivolitoiminta 1900-1950
- Kustantaja:
- Keravan museo ja Sirkuksen tiedotuskeskus
- Julkaisuvuosi:
- 2015
- Sivumäärä:
- 193
- Kirjoittajat:
- Nevala, Heikki
- Lisätiedot:
- Huvin vuoksi – Suurenmoiset Sariolat (Taide- ja museokeskus Sinkka, Kerava)
Sirkusteltta. Kuvia sirkusmaailmasta (Kari Nieminen) - Esittelyn kirjoittajan nimi:
- Pekka Kaarninen
- Esittelyn kirjoittajan arvo tai asema:
- FT
- Esittelyn kirjoittajan organisaatio tai kotipaikka:
- Tampere