Kirja alkaa Suomen kännyköitymisen kronologisella tarkastelulla. Lyhyt johdanto on otsikoitu ”Päävalikoksi”, jota seuraavat vuosikymmen kerrallaan etenevät pääluvut 1970-luvulta 2000-luvulle. Vuosikymmenpaalutuksen lisäksi kukin luvuista keskittyy yhden matkapuhelinsukupolven ympärille – myös niiden vuosikymmenten osalta, kun matkapuhelinten sukupolvien käsitettä ei ollut edes keksitty. 1970-luku on autoradiopuhelinten ja ”0G:n” aikaa, 1980-luku pohjoismaisen NMT:n eli 1G:n aikaa, 1990-luvulla GSM-puhelimien avulla tapahtuu ”soitto irti lamasta” ja 2000-luvun tarkastelu keskittyy 3G-puhelimiin.
Kronologisen tarkastelun jälkeen teoksessa on 2000-lukuun keskittyvä temaattinen osio, jonka kirjoittajat ovat nimenneet ”Sovelluskaupaksi”. Siinä kirjoittajat käsittelevät nykyilmiöiden lisäksi kännyköiden kehityksen tulevaisuutta.
Kirjan alalukujen otsikot kertovat rennosta tyylistä, jolla teos on kirjoitettu. Tässä muutamia esimerkkejä: ”Juppikaista NMT900”, ”Haloo Moskova, täällä Gorbatšov”, God Send Mobiles”, ”Operaattorien ilmataistelu”, ”Nokia 3310, maailman vahvin aine”. Poliitikko- ja insinöörisankareita pullistelevalla rempseälle tietokirjalle esitystapa on sopiva, mutta välillä reipastelu on vaarassa mennä liian pitkälle. Samat vitsit jopa toistuvat, kuin omiin legendoihinsa ihastuneiden myyntimiesten saunailloissa konsanaan. Vitsien kohteena ovat vaikka kalliit ja himoitut erikoispuhelimet, jollaisia ”sai, jos etunimi sattui olemaan vuorineuvos” (esim. s. 150). Sinänsä kirjoittajat naittavat hyvin yhteen kännykkähistoriaa ja maailmantapahtumia, esimerkiksi sosialistisen järjestelmän romahtamista, vaikka eksyvätkin ajoittain perestroikaa ja Gorbatšovia koskevien vitsien sarjatulittamiseen.
Komiikkaa löytyy myös alun perin vakavammiksi tarkoitettujen tapausten kuvauksista. Oma suosikkini on 1990-lukua käsittelevän luvun aloitusepisodi, jossa kuvataan Radiolinjan mainostempausta, jossa entinen pääministeri Harri Holkeri soitti Helsingin Esplanadilta 1.7.1991 maailman ensimmäiseksi viralliseksi nimetyn GSM-puhelun Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suoniolle, joka myös oli entinen ministeri. Kirjassa kuvattu vuoropuhelu muistuttaa Alivaltiosihteerin radiohupailun sketsin käsikirjoitusta. Kirjassa julkaistussa puhelun litteraatiossa on pieniä epätarkkuuksia, mutta se kuvaa pääpiirteittäin poliitikkojen sanailun ja kömpelöhkön uuden puhelinteknologian mainonnan. Alkuperäisen puhelun videotaltioinnin voi katsella ja kuunnella Ylen Elävän Arkiston kautta. Formulaselostaja Matti Kyllönen juontaa tilaisuuden käyntiin ennen kuin poliitikot pääsevät puhumaan keskenään. Holkeri istuu autossa, Suonio on kotonaan Tampereella:
”Ja nyt taatusti kaikkialla jännitetään tilannetta. Tänne ei kuulu mitään rahinaa, mutta ei pidäkään kuulua. Nimittäin GSM-verkko on täysin häiriövapaa ja toimii kuin CD-soitin. Näin minulle on kerrottu. Ja nyt me odottelemme vaan linjalta vastausääntä… onkohan Kaarina kotona?”
Kirja tuo hyvin esille, miten suomalaiset poliitikot ja viestintäalan virkamiehet olivat naimisissa matkapuhelin- ja -verkkoteollisuuden kanssa. Virkamieskunnan rooli oli merkittävä muun muassa silloin, kun uusista puhelinstandardeista ja radiotaajuusalueista väännettiin kättä kansainvälisesti. Muun muassa Pekka Tarjanteen rooli korostuu kirjassa. Tarjanne oli toiminut teoreettisen fysiikan professorina, kansanedustajana ja liikenneministerinä, mutta sittemmin Posti- ja lennäntinlaitoksen (myöhemmin Posti- ja telelaitos) pääjohtajana sekä Kansainvälisen televiestintäliiton pääsihteerinä. Poliitikot taas valjastettiin markkinoimaan uusia laitteita.
Kännykkä – Lyhyt historia on pitkälti kuvaus Nokian noususta maailman johtavaksi kännyköiden valmistajaksi ja suosion laskusta. Mukaan pääsevät toki myös muut valmistajat Nokian kansainvälisistä kilpailijoista, kuten Motorolasta ja Ericssonista suomalaiseen Benefoniin. Vaikka teoksen päähenkilöinä seikkailevat teknologian kehittäjät ja päättäjät, laajempi käytön konteksti tulee aika ajoin esiin. Tässä suhteessa erityisesti monipuolinen kuvitus kirkastaa teoksen. Kuvien joukossa on paljon erilaisia laitekuvia ja kännyköiden mainoskuvia sekä kuvia henkilöistä, tapahtumista, maisemista, jopa elokuvista sekä pilapiirroksia.
Kännykän ruumiinavaus
Kirjassa on lisäksi pieniä Tiesitkö -tietolaatikoita sekä esimerkiksi Kännyköiden ruumiinavaus -luku, jossa kuvin on havainnollistettu, millaisista osasista Nokian 101 (1992) ja N9 (2011) ovat koostuneet. Havainnollistavat tietolaatikot kertovat myös muun muassa siitä, mihin tarkoituksiin harvinaisia maametalleja käytetään kännyköissä. Teoksen erinomaisten infografiikoiden tekijät Terhi Adler ja Timo Numminen kannattaakin mainita nimeltä kirjoittajien lisäksi.
Kirjan lähteinä kirjoittajat ovat käyttäneet matkapuhelimiin ja alaan liittyviä historiateoksia, sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita sekä muutamia matkapuhelinalan pioneerien, kuten Matti Makkosen ja Jorma Niemisen haastatteluja.
Kännykkä – Lyhyt historia on erinomainen tietokirja, mutta se ei tietenkään kerro kaikkea. Tietokirjallisuuden lisäksi matkapuhelimiin sekä niiden käyttöihin ja kehitykseen liittyneet ilmiöt vaatisivat runsaasti myös uutta historiantutkimusta, jossa tarkasteltaisiin kriittisesti niitä mytologioita, joita tämäkin teos rakentaa.
- Kirjan nimi:
- Kännykkä – Lyhyt historia
- Kustantaja:
- SKS
- Julkaisuvuosi:
- 2014
- Sivumäärä:
- 240
- Kirjoittajat:
- Kettunen, Niko; Paukku, Timo
- Lisätiedot:
- Gorba-huumaa ja kuuluisa kännykkäpuhelu (Yle, Elävä arkisto)
Maailman ensimmäinen GSM-puhelu (Yle, Elävä arkisto)
Nokian matkapuhelinmainos (YouTube) - Esittelyn kirjoittajan nimi:
- Jaakko Suominen
- Esittelyn kirjoittajan arvo tai asema:
- FT, Digitaalisen kulttuurin professori
- Esittelyn kirjoittajan organisaatio tai kotipaikka:
- Turun yliopisto