Käsikirja fantasian vakavaan harrastukseen

Käännösfantasia on vain esimakua fantasiatrendien moninaisuudesta. Uusi käsikirja avittaa kustantajaa ja lukijaa.

Sisättö, Vesa; Halme, Jukka; Jerrman, Toni: Ulkomaisia fantasiakirjailijoita 2. BTJ Kustannus, 2009. 181 sivua. ISBN 978-951-692-732-2.

Fantasia on fiktion lajina saanut erityistä huomiota viimeisen kymmenen vuoden aikana. Huomio on kiinnittynyt enemmän fantasian myytävyyteen elokuvina ja muoteina kuin sinne mistä tämä buumi on saanut aineksensa, kirjallisuudesta ja kansantarinoista.

Fantasiakirjallisuuden todellinen moninaisuus on huomattu lähinnä Tähtivaeltajan ja Portin kaltaisissa kulttuurilehdissä, jotka nekin ovat periaatteessa omistautuneita tieteisfiktiolle.

Tuoreinta fantasiaproosaa esittelevä käsikirja onkin tarpeellinen teos, jos kuinkakin nopeasti ja teoskeskeisesti kokoonpantuna. Ulkomaisia fantasiakirjailijoita 2 on jatkoa kuuden vuoden takaiselle käsikirjalle.

Viimeksi esillä oli 34 keskeistä kirjailijanimeä aina Potter-manian luoneeseen J.K. Rowlingiin saakka. Tällä kertaa tarjolla on vain 20 tuoretta tapausta. Kirjailijat on valittu paitsi muutamien 2000-luvulla julkaistujen käännösteosten vuoksi niin ennen kaikkea sen perusteella, miten he edustavat lajityypin moninaisuutta. Rajanvetoa lasten- ja nuortenkirjallisuuteen ei ole tehty, senkään vuoksi, että useat mukana olevista kirjailijoista ovat kirjoittaneet eri-ikäisille yleisöille.

Tällaisin valintaperustein käsikirja antaa lukuvinkkejä siitä, mitä kaikkea olisi vielä suomentamatta. Toisaalta valitut kirjailijat edustavat kirjoittajiensa omaa makua ja painoarvoa. Esimerkiksi Jeff VanderMeer saa osakseen 16 sivua eli kymmeneksen koko teoksen substanssista, vaikka häneltä on suomennettu yksi ainoa novelliteos (Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki), sekin torsona ja yhtä helposti scifiksi luokiteltavissa.

Käsikirjan johdanto on niin niukka, että valikoiman ja lajityypin operationaalista määritelmää saa etsiä edeltävästä teoksesta.
Muutaman sanan olisi tekijätiimi voinut sanoa esimerkiksi siitä, miksi käännösfantasia on edelleenkin niin angloamerikkalaista, että esittelyissä ainoat poikkeukset ovat kenialainen Ngugi Wa Thiong’o (kahdella kirjalla) ja islantilainen Sjón (kolmella). Heidän edustavuutensa juuri fantastikkoina laittaa kysymään, kuinka moni vastaava, satiirikko tai absurdin avantgarden kirjoittaja, on jätetty pois, vain koska he eivät kuulu kirjoittajien omien mieltymysten piiriin.

Kirjan tärkein ansio on siinä, että se on asiantuntevasti kiinni fantasiaproosan viimeisimmissä muutoksissa. Helsinkiläinen tekijätiimi – Vesa Sisättö, Jukka Halme ja Toni Jerrman – on viime vuosina esitellyt samaisia fantasiakirjailijoita lehtiartikkeleissa ja -kritiikeissä. Näkökulma lajityyppiin on fandomista käsin, mikä korostuu esittelyteksteissä pitkinä innostuneina juonikuvauksina.

Ulkomaisia fantasiakirjailijoita 2 sopii parhaiten kirjastojen ja koulujen kirjavinkkaukseen. Muuten lajityyppiä ulkoa päin lähestyvä kirjallisuuden ystävä eksynee jo alkumetreillä. Kokoelma antaa vain vähän viitteitä fantasian suurimmasta murroksesta, lajirajojen koettelemisesta ”slipstreamiksi” ja ”uuskummaksi” kutsutuissa teoksissa. Näitä uudistajia kirjassa edustavat vain mainittu VanderMeer ja Stepan Chapman – jälkimmäinenkin yhdellä käännösteoksella.

Syy käännösfantasian kapeuteen on kustantamoissa. Niiden kankea ja suorastaan asiantuntematon suhtautuminen fantasiaan vaatii vastapainokseen tällaisia käsikirjoja, joissa muistutetaan mitä kaikkea jää Potter-manian ulkopuolelle  – ja mistä kaikesta suomenkielinen yleisö on saanut vasta esimakua.

Pehmytkantinen käsikirja, jonka ovh on 38 euroa, taitaa kyllä jäädä hankkimatta fantasiaa innokkaimmin harrastavan ikäryhmän hyllyihin.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *