Taideyliopistolla 16.4.2026 järjestettävässä Historiafoorumin Torstaifoorumissa tarkastellaan diiva-instituutiota ja sen varjoja, valokeilassa mm. Aino Ackté, Ida Ekman, Helmi Liukkonen ja Aulikki Rautawaara.
Järjestelyistä vastaavat Anne Kauppala ja Hanna Järvinen. Muina puhujina kuullaan Gustav Djupsjöbackaa (Taideyliopisto), Kaarina Reenkolaa, Johanna Talasniemeä (Helsingin yliopisto) ja Helena Tyrväistä (Helsingin yliopisto).
Torstaifoorumi järjestetään 16.4. Sibelius-Akatemian M-talolla (kokoushuone S3101) tai etänä Zoomissa klo 13–16. Tilaisuus on kaikille avoin, mutta edellytyksenä on ennakkoilmoittautuminen tarjoilujen ja Zoom-yhteyden vuoksi.
Ennakkoilmoittautumisia pyydetään 12.4.2026 mennessä verkkolomakkeella.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Ohjelma:
Anne Kauppala (Taideyliopisto): Avaussanat
Kaarina Reenkola: Diiva myös kotona? Aino Acktén kirjeenvaihdosta läheisten kanssa
Aino Acktén (1876-1944) elämänkaaressa on ollut läsnä kolme eri tasoa: musiikki eli ooppera, julkisuus ja yksityiselämä. Esitelmässäni keskityn jälkimmäiseen eli Ainon rooliin tyttärenä, puolisona, äitinä ja isoäitinä. Kirjeenvaihto ensimmäisen puolison ja muun lähiperheen kanssa avaa Ainon yksityistä elämää oopperatähden uran alku- ja huippuvaiheessa. Glory-tyttären muistelmat ja maininnat äidistään kuvaavat hieman tarkemmin Ainon yksityisyyttä. Kirjeenvaihtoaineisto on runsas ja melko eheä kokonaisuus ajanjaksolta 1896-1916 ja hajanaisempi sekä pienimuotoisempi vuoteen 1944. Näistä lähteistä koostaen esitän kysymyksen, mikä oli Ainon rooli kotiympäristössä?
Gustav Djupsjöbacka (Taideyliopisto): Ida Ekmans supremati
Ida Ekmans (1875–1942) liv har fortfarande inte behandlats mera utförligt. Den främsta orsaken är att största delen av primärkällorna, typ korrespondens och privatarkiv, gått förlorade. Det måste ligga både musikaliska och personliga orsaker bakom Sibelius mycket uppskattande uttalanden om Ida Ekman. Vilka egenskaper i hennes person och framföranden gjorde henne till en betydelsefull interpret, ja till den grad att avslutningen på hennes karriär sammanföll med att Sibelius slutade skriva för röst? Vilken var Karl Ekmans roll i Idas karriär? Att Ida förutom Sibelius personligen mött och samarbetat med både Brahms, Grieg, och Richard Strauss samt en rad av samtidens berömda dirigenter säger något om räckvidden av hennes karriär. Kan en bidragande orsak till ”glömskan” vara, att i musikhistorien en sångerska, som tidigt inser att hennes forum är konsertestraden och inte operascenen, därmed klassas som ett mindre intressant objekt, ingen diva?
Johanna Talasniemi (Helsingin yliopisto): Kenen diiva? Aulikki Rautawaara, Jean Theslöf ja Florence Wiese sekä näkökulmia kansallisuuteen ja kansainvälisyyteen
Aulikki Rautawaara (1906–1990), Jean Theslöf (1884–1966) ja Florence Wiese (1905–1984) olivat kaikki Suomessa syntyneitä Sibeliuksen lauluja levyttäneitä laulajia, jotka loivat keskenään erilaiset mutta kansainväliset urat. Rautawaara on heistä tunnetuin, kun taas Theslöf ja Wieseovat jääneet varjoon. Esityksessäni peilaan heidän urapolkujensa kautta kansallisuuden ja kansainvälisyyden näkökulmia sekä pohdin, miten heidän uransa heijastelevat diivoihin liitettyjä määreitä.
Hanna Järvinen (Taideyliopisto): Tanssitaiteen divot
Diivat assosioidaan yleensä naislaulajiin, mutta voiko mieskin olla diiva? Tanssitaiteessa ja varsinkin baletissa alan naisvaltaisuus on nostanut esiin divoja – miestähtiä, jotka käyttäytyvät oopperadiivojen tapaan. Divot kiinnittävät huomion sukupuolen esittämiseen osana ei vain tanssin tähteyttä vaan taidemuodon muistia: tanssin historioissa tai ammattilaisryhmien johdossa on suhteettoman usein nimenomaan mies. Vaikka tähteyden ja esittämisen kulttuurista on 1900-luvulla siirrytty kompositio-orientoituneeseen taiteeseen, diivailu ei ole kadonnut eikä oikeastaan sittenkään sukupuolittunut toisin.
Helena Tyrväinen (Helsingin yliopisto): Sopraanotähti Helmi Liukkonen kuolemattomuuden portaikossa. Näkökulma Suomen sotienväliseen säveltaiteeseen
Otsikko viittaa sekä sopraano Helmi Liukkosen (1907–1969) korkealle kohonneeseen uraan että hänen eteeriseen jälkimaineeseensa, jossa yksityishenkilö on kadonnut oopperahahmojen usein jumalatarmaisten piirteiden ja antiikin tragedian armottomien lakien taakse. Liukkonen saattoi lukea menestystensä joukkoon yli 20 ylistettyä Suomalaisen Oopperan pääroolia, sen laulajattarien joukossa korkeimman palkan sekä kansainvälistä huomiota, kun hän 27-vuotiaana syksyllä 1934 menetti äänensä. Selvitän, miten tapahtui Helmi Liukkosen nouseminen muiden laulajattarien yläpuolelle: millainen osa äänellä ja ulkoisella vaikutelmalla on hänen julkisuuskuvassaan ja hallitsiko hän uraansa korostuneella itsetietoisuudella. Pohdin myös, mitä Liukkoselle syksyllä 1934 tapahtui ja kenelle kuuluu vastuu hänen tragediastaan.
Tapahtuma-ajat
- Alkaa:
- 16.4.2026 13:00
- Loppuu:
- 16.4.2026 16:00
- Tapahtumapaikka:
- Taideyliopiston Sibelius-Akatemian M-talo (kokoushuone S3101) tai etänä Zoomissa
- Osoite:
- Töölönlahdenkatu 16
- Postinumero:
- 00100
- Postitoimipaikka:
- Helsinki
Tapahtuman muut tiedot
- Tapahtuman tyyppi:
- Esitelmät ja keskustelutilaisuudet
- Verkkosivut:
- Avaa verkkosivut
- Yhteyshenkilö:
- Marianne Mieskolainen
- Sähköpostiosoite:
- Puhelinnumero:
- 040 704 1236