Arkkiveisut tai arkkiviisut olivat lauluja, jotka välittivät tietoa ja kertoivat merkittävistä tai oudoista kokemuksista. Ne olivat halpoja, pieniä painatteita, joita oli helppo levittää, ja siksi ne olivat tärkeitä tiedonvälittäjiä aikana, jolloin kansa oli lukutaidotonta. Runomuotoon kirjoitetut tapahtumat oli helppo painaa mieleen ja siten kertoa eteenpäin. Arkkiveisuja myytiin esimerkiksi markkinoilla, joten ne ovat levinneet tehokkaasti ympäri maata. Laajan levinneisyytensä vuoksi ne ovat tärkeitä ja monipuolisia lähteitä esimerkiksi musiikin- ja kirjallisuudentutkimuksessa, ja lisäksi niiden kautta on mahdollista tutkia kirjapainohistoriaa. Nyt Uppsalan yliopiston kirjasto on digitoinut noin 1 000 arkkiveisua, jotka ovat vapaasti käytettävissä Alvin-tietokannassa.
Uppsalan yliopiston kirjastossa on yhteensä noin 10 000 arkkiveisua vuosilta 1626–1941, ja nyt digitoidut arkkiveisut ovat peräisin vuosilta 1626–1875. Alvin-tietokannassa on nyt reilut 5 200 digitoitua arkkiveisua. Laulut ovat aiheiltaan sekä hengellisiä että maallisia, ja ne pohjautuvat usein todellisiin paikallisiin tai valtakunnallisiin merkittäviin tapahtumiin.
Digitoinnin on toteuttanut Uppsalan yliopiston kirjaston Digital Bild -osasto. Digitointi pohjautuu historian dosentti ja Karlstadtin yliopiston lehtorin Hanna Enefalkin tekemään tutkimustyöhön ja arkkiveisujen luetteloon. Loput arkkiveisuista on tarkoitus digitoida ja luetteloida Alvin-tietokantaan tulevaisuudessa.
Vankilauluja, kahvikielto ja rakkautta
Arkkiveisuissa suosittuja aiheita ovat olleet erityisesti rikokset ja rangaistukset, ja tällaisista tapahtumista kertovat veisut toimivat varoituksina. ”Vankilaulut” muodostavatkin oman arkkiveisukategoriansa. Yksi vanhimmista digitoiduista arkkiveisuista kertoo nuoresta opiskelijasta, joka murhasi erään toisen nuoren miehen. Opiskelija tuomittiin kuolemaan, ja hän ilmaisi vankilassa katumustaan ja kuolemanpelkoaan, jotka on tallennettu veisuun Een Sorga Wijsa, Öffuer Josephi Petri Lunebergij, hasteliga och oförmodeliga sorgeliga Hädanhärd… som han i Fängelset talade…
Toinen suosittu aihe oli Ruotsin meneillään olleet sodat ja taistelumenestys. Konfliktien aikoina veisuissa toistuivat sankarirunot ja sotalaulut. Esimerkiksi veisussa Then Loflige Swenske Nations Frögd i Gudhi Uthöfwer den Härrliga Victoria, Serger och Triumph… (1677) ylistetään Kaarle XI:n voittoa tanskalaisista vuodelta 1676.
Konflikti-aiheisten arkkiveisujen lisäksi veisuissa toistuivat myös merkittävät tapahtumat maailmalla. Tällaisesta kertoo esimerkiksi vuonna 1865 veisu En ynkelig Wisa om hur Hans Majestät Abraham Lincoln blef skjuten ihjäl i Norra Amerika utaf en nedrig slafpatron kertoo Abraham Lincolnin valinnasta USA:n presidentiksi. Veisussa Lincolnia verrataan kuninkaalliseen, jotta ruotsalaiset ymmärtäisivät hänen arvoasemansa.
Arkkiveisuissa puhuttivat myös arkipäiväisemmät aiheet. Esimerkiksi Ruotsissa 1700-luvun lopulta 1800-luvun alkuun voimassa ollut kahvikielto on jättänyt jälkensä veisuihin. ”Om icke caffe – we – ack we!!!” valitetaan veisussa En Högstbedröfwad Enkas Jämmerliga Klagan Öfwer Caffe-Förbudet. Kan sjungas efter egen sorgeton, joka on vuodelta 1799. Veisuissa kerrottiin myös leikillisiä rakkauslauluja, jollainen on esimerkiksi veisu häitään suunnittelevasta kihlaparista vuodelta 1801 (En ny och Lustig Kärleks-Wisa, Emellan Sissa och Pär). Kirjanpainaja oli ovelasti käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja painanut veisuun mainoksen, jossa mainostaa myös muita myynnissä olevia painatteita.
Alvin-tietokanta: Skillingtryck på Uppsala universitetsbibliotek
1000 skillingtryck nu digitalt tillgängliga
Suomalaisia digitoituja arkkiveisuja
Arkkiveisuja on digitoitu Suomessakin, ja niitä löytyy muun muassa seuraavista kokoelmista:
Arkkiveisuja (Digi. Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa)
Arkkiveisut (Kansalliskirjaston arkkikirjallisuuden kokoelma)
Arkkiveisu (Etno.net)
Tiina Huuskonen: Suomalaiset arkkiveisut aikansa kuvaajina 1899–1917. (Pro gradu-tutkielma. Turun yliopisto. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Suomen historia, 2016)
