Helmikuun ensimmäisenä päivänä 2021 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun homoseksuaalisten tekojen rangaistavuus poistettiin Suomen rikoslaista. Jo aiemmin miesten välisestä seksistä oli ollut mahdollista antaa tuomioita sodomiakiellon alla, mutta suorasanaisesti miesten ja naisten homoseksuaaliset olivat rikollisia 76 vuoden ajan, vuodesta 1894 vuoteen 1971. Vaikka rikoslain pykälä pysyi koko tuon ajan muuttumattomana, yhteiskunnan käsitys seksuaalisuudesta ja seksistä kuitenkin muuttui radikaalisti.
Vuonna 2020 perustettu Sateenkaarihistorian ystävät ry. koordinoi merkkivuoden toimintaa osana Koneen Säätiön rahoittamaa Sateenkaarihistoria näkyväksi -hanketta. Yhdistys järjestää merkkivuonna homoseksuaalisuuden dekriminalisaation ja medikalisaation historiaan liittyviä tapahtumia, tutkijavierailuja kouluihin sekä muuta ohjelmaa. Monet muistiorganisaatiot ja kulttuurilaitokset osallistuvat omilla tapahtumillaan, jotka kootaan merkkivuoden ohjelmakalenteriin sateenkaarihistoria.fi-verkkosivustolle. Verkkosivustolle kootaan lisäksi runsaasti materiaaleja sateenkaarihistoriaan liittyen, joita esimerkiksi media, koulut ja kulttuurialan toimijat voivat hyödyntää oman toimintansa tukena. Yhdistys kannustaa erilaisia toimijoita ilmoittamaan omat merkkivuoteen liittyvät tapahtumansa suoraan palveluun.
“Erityisesti museokenttä on ollut innokas käsittelemään sateenkaarihistoriaa kukin oman alansa näkökulmasta. Kasvava kiinnostus on näkynyt erityisesti vuodesta 2018 alkaen syksyisin järjestetyn Sateenkaarihistoriakuukauden viettämisessä”, kertoo Sateenkaarihistorian ystävät ry:n koordinaattori Kaura Raudaskoski.
Homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin pitkät vaikutukset
Homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin ajalla on ollut pitkälliset vaikutukset suomalaiseen sateenkaarihistoriaan – huolimatta siitä, että langettavia tuomioita oli koko aikana melko vähän, erityisesti kiellon alkuvuosikymmeninä, kuten tuomiotilastoja tarkastellut tutkija Miikka Vuorela blogikirjoituksessaan osoittaa. Sotien jälkeinen moraalipaniikin aika sekä jo 1930-luvulta alkanut homoseksuaalisuuden medikalisointi lisäsivät myöhemmin tuomioiden määrää ja loivat käsitykseen erityisesti homomiehistä uhkana yhteiskunnalle.
“Konkreettista vankilaa vahingollisempaa onkin ollut lainsuojattomuus ja näkymättömyys, jota rikoslain kontrolli tuotti seksuaalivähemmistöille“, kirjoittaa kriminalisoinnin ajan homoseksuaalisuutta tutkinut Sandra Hagman blogikirjoituksessaan sateenkaarihistoria.fi-verkkopalvelussa.
Kun asenneilmapiiri 1960-luvulla muuttui, homoseksuaalisten tekojen rangaistavuuden poistaminen rikoslaista tuli mahdolliseksi.
Poliittisena kompromissina säädettiin dekriminalisoinnin vastapainoksi homoseksiä koskevat korkeammat suojaikärajat sekä niin sanottu kehotuskielto, jonka nojalla julkinen kehottaminen homoseksuaalisiin tekoihin oli laissa kielletty. Tämä Suomen oma propagandalaki oli voimassa aivan vuosituhannen vaihteeseen, vuoteen 1999 asti. Kehotuskielto vaikutti siihen, että asiallista tietoa homoseksuaalisuudesta oli vaikea saada, kun mediat välttelivät pitkään aihetta tai esittivät sen negatiivisessa valossa.
“Näin sateenkaarihistorian merkkivuonna haluamme kiinnittää huomiota ennen kaikkea vallinneiden sovinnaisten sukupuoli- ja seksuaalinormien ylittämiseen ja ylittämisestä koituneisiin seurauksiin”, Sateenkaarihistorian ystävät ry:n puheenjohtaja, dosentti Tuula Juvonen valottaa.
Lue lisää merkkivuodesta ja sateenkaarihistoriasta: Sateenkaarihistoria
Kansallismuseon näyttelyn esittely: