Uusi Espoonkartano-tutkimusprojekti käynnistettiin 2021. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Espoonkartanosta ja sen eri vaiheista. Samalla Espoon kaupunginmuseo haluaa myös vahvistaa kulttuuriympäristöjen ja kulttuuriperinnön merkitystä kaupungille ja sen asukkaille. Tutkimusprojektin tulokset esitellään perusteellisessa tutkimusjulkaisussa ja näyttelyssä.
På svenska nedan.
Kartano Kuninkaantien varrella – Espoonkartano-projekti
Espoonkartano oli 1800-luvulle asti Espoon merkittävin kartano ja yksi suurimmista tilakokonaisuuksista Suomessa. Kartanon perusti kuningas Kustaa I Vaasa 1556 kuninkaankartanoksi. Espoonkartanolla on ollut tärkeä rooli Espoon kaupungin historiassa. Sillä on myös ollut kytköksiä valtapolitiikkaan kansallisella tasolla. Kartanon vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1700-luvulta.
Kartanon historiaa on edellisen kerran käsitelty laajemmin noin sata vuotta sitten julkaistuissa teoksissa, jotka eivät enää ole tutkimuskysymyksiltään eivätkä esitystavaltaan vertailukelpoisia nykyiseen historiantutkimukseen. Nykyajan kartanotutkimus voidaankin Espoonkartanon osalta katsoa alkaneen vuonna 2004, jolloin suoritettiin laajat inventoinnit alueen kulttuurihistoriallisesta ja arkeologisesta perinnöstä. Inventointien tuloksena paikannettiin keskiaikaisten Mankbyn ja Espobyn kylätontit. Kartano muodostettiin aikanaan yhdistämällä näiden kylien maita. Espoon kaupunginmuseo suoritti yhteistyössä kartanon, Helsingin Yliopiston ja Hangon kesäyliopiston kanssa Mankbyn kylätontilla 2007–2013 arkeologisia tutkimuksia, joiden tulokset julkaistiin näyttelynä 2008 ja tieteellisenä
julkaisuna 2016.
Uusi Espoonkartano-tutkimusprojekti käynnistettiin 2021. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Espoonkartanosta ja sen eri vaiheista. Samalla Espoon kaupunginmuseo haluaa myös vahvistaa kulttuuriympäristöjen ja kulttuuriperinnön merkitystä kaupungille ja sen asukkaille. Tutkimusprojektin tulokset esitellään perusteellisessa tutkimusjulkaisussa ja näyttelyssä. Projektin ovat toteuttaneet museon omat asiantuntijat ja tutkijat Helsingin, Turun ja Uppsalan yliopistoista sekä Åbo Akademista, jotka ovat perehtyneet kartanoon, tilakokonaisuuteen, omistajiin ja työntekijöihin viitenä hyvin erilaisina historiallisina ajanjaksoina. Tutkimusjulkaisu Espoonkartanosta kattaa ajallisesti kartanon vaiheet 1500-luvulta 2000-luvulle. Julkaisu on perusteos Espoonkartanosta ja sen historiasta, ja se koostuu seitsemästä tutkimusartikkelista, jotka asettavat Espoonkartanon poliittiseen, taloudelliseen ja kulttuurihistorialliseen kontekstiin paikallisesti, kansallisesti ja suurtilana Itämeren alueella. Kirja toteutetaan ruotsinkielisenä ja suomenkielisenä painoksena, jotka molemmat julkaistaan lokakuussa 2023.
Arkistotutkimus ja tutkimusartikkelit luovat tieteellisen pohjan Espoonkartanosta kertovalle näyttelylle Kartano Kuninkaantien varrella, joka avautuu KAMU Espoon kaupunginmuseossa näyttelykeskus WeeGeessä lokakuussa 2023. Näyttely esittelee projektin aikana tuotettua tietoa viimeisimmän näyttelytekniikan avulla. Näyttelyn yhteydessä tarjotaan monipuolisia yleisöpalveluita ja -tapahtumia. Espoonkartano-projektin puitteissa järjestetään kansainvälinen kartanotutkimusseminaari Hanasaaren kulttuurikeskuksessa kesällä 2024. Seminaari on osa kartanotutkimusverkosto ENCOUNTER:in (European Network for Country House and Estate Research) ohjelmaa.
Tiedusteluja:
Projektin päällikkö, intendentti
Minna Vento
KAMU Espoon kaupunginmuseo
Esbogårdprojektet
Esbogårdprojektet är ett forskningsprojekt som påbörjades år 2021. Projektet behandlar godset och herrgården Esbogård och dess långa och
mångfasetterade historia.
Esbo som ligger strax väster om Helsingfors är i dag Finlands näststörsta stad, men var fram till 1972 en landskommun. Esbogård var fram till 1800-talet den viktigaste herrgården i Esbo och ett av de största godsen i Finland. Esbogård grundades som kungsgård av Gustav Vasa år 1556. Herrgården är en väsentlig del av Esbo stads historia. Den har också kopplingar till den nationella maktpolitiken på högsta nivå. De äldsta nuvarande byggnaderna på Esbogård härstammar från 1700-talet och är privatägda.
Syftet med Esbogårdsprojektet är att tillföra ny information om Esbogård och dess historia. Samtidigt vill museet även lyfta fram kulturmiljöns och kulturarvets betydelse i staden. Projektets forskningsresultat presenteras i en gedigen forskningspublikation och i en utställning som öppnas i KAMU Esbo stadsmuseum i Utställningscentret WeeGee i oktober 2023. Projektet har genomförts av museets egna sakkunniga och forskare vid Helsingfors universitet, Åbo universitet, Åbo akademi och Uppsala universitet som har undersökt gården, godset och ägarna i fem väldigt olika historiska skeden.
Forskningspublikationen täcker tidsmässigt Esbogårds historia från 1500-talet till 2000-talet. Publikationen är ett grundläggande arbete om Esbogård och dess historia, och innehåller sju forskningsartiklar som placerar Esbogård i sitt politiska, ekonomiska och kulturhistoriska sammanhang i det lokala, på riksnivå och som ett storgods i Östersjöregionen. Boken ges ut både på finska och svenska i oktober 2023.
Utställningen ”Herrgården vid Kungsvägen” visas i KAMU i Utställningscentret WeeGee 2023–2025. Kungsvägen kallas den väg genom södra Finland, från Åbo till Viborg i nuvarande Ryssland, som sedan medeltiden knöt det svenska rikets östra delar samman med dess centrum. Esbo och Esbogård hade ett centralt läge vid denna väg och vid Finska vikens norra kust.
I utställningen används forskningsresultat som samlats under projektets gång. Informationen i utställningen visas med hjälp av ny utställningsteknik. I samband med utställningen erbjuds ett gediget evenemangsprogram.
I samband med Esbogårdsprojektet ordnas även ett internationellt herrgårdsseminarium, som arrangeras på Hanaholmens kulturcentrum sommaren 2024. Seminariet är en del av det internationella herrgårdsforskningsnätverket ENCOUNTER. Ytterligare information följer.
Tilläggsuppgifter:
Projektledare, intendent
Minna Vento
KAMU Esbo stadsmuseum
Lähde: Espoonkartano-projektin tiedote.