Euroopan Unionin ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran yhteiset vuoden 2018 kulttuuriperintöpalkinnot jaettiin juhannusaattona 22. kesäkuuta Berliinissä järjestetyssä palkintogaalassa. Suomalainen Kulttuurivoltti -hanke ja suomalainen suunnitelmallinen kulttuurikasvatusmalli saivat gaalassa pääpalkinnon, joka on Suomelle kaikkiaan neljäs. Aiemmin Grand Prix:n ovat saaneet vuonna 2016 Adoptoi monumentti -hanke, vuonna 2009 Kesälahden kirkon kellotapuli ja vuonna 2002 Kierikkikeskus Yli-Iissä.
Vuodesta 2002 lähtien jaetut Euroopan unionin ja Europa Nostran kulttuuriperintöpalkinnot (European Union Prize for Cultural Heritage / Europa Nostra Awards) ovat alan merkittävin kunnianosoitus Euroopassa. Palkinto-ohjelman tarkoituksena on sekä juhlia hienoja saavutuksia kulttuuriperinnön saralla että edistää kulttuuriperinnön korjauksen, tutkimuksen, hallinnon, vapaaehtoistoiminnan, koulutuksen ja viestinnän parhaiden toimintamallien leviämistä. Näin palkinto-ohjelma tuo kulttuuriperintöä esiin Euroopan strategisena voimavarana niin taloudelle kuin yhteiskunnalle laajemminkin.
Vuoden 2018 palkintogaalaa isännöivät Berliinissä Saksan liittotasavallan presidentti Frank-Walter Steinmeier, Europa Nostran, johtavan eurooppalaisen kulttuuriperintöverkoston, puheenjohtaja Plácido Domingo sekä EU:n koulutus-, kulttuuri-, ja urheilu-komissaari Tibor Navracsics. Tämän vuoden palkintojuhla oli myös yksi kaikkien aikojen ensimmäisen Euroopan kulttuuriperintöhuippukokouksen (European Cultural Heritage Summit) kohokohdista. Berliinissä 18.–24. kesäkuuta järjestetty huippukokous on Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 keskeinen tapahtuma.
Suomalainen Kulttuurivoltti -hanke (2015-2016) ja kulttuurikasvatussuunnitelma olivat asiantuntijalautakunnan valitseman seitsemän Grand Prix:illa palkitun saavutuksen joukossa.
Kulttuurisuunnitelmia paikalliselta pohjalta
Kulttuurikasvatussuunnitelma tarjoaa lapsille ja nuorille kulttuuri- ja kulttuuriperintökasvatusta osana kunnan perusopetusta. Kulttuurivoltti-hankkeessa tähdättiin näiden suunnitelmien määrälliseen kasvattamiseen. Hankkeessa tuotettiin verkkotyökalu, kulttuurikasvatussuunnitelma.fi, jonka avulla kunnat voivat itsenäisesti laatia kulttuurikasvatussuunnitelman, joka perustuu heidän omaan paikalliseen kulttuuritarjontaansa. Työkalu on vapaasti kaikkien käytettävissä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
”Tämä hanke tarjoaa suhteellisen edullisen, mutta tehokkaan mallin, jota voidaan soveltaa kaikkialla Euroopassa sellaisen opetuksen suunnittelussa, jonka keskiössä ovat kulttuuriset arvot”, kulttuuriperintöpalkintojen tuomaristo vahvisti.
Kulttuurivoltti-hankkeen toteuttivat yhteistyössä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton kanssa ja sen tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Kuntaliitto, Opetushallitus ja Taiteen edistämiskeskus. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisäksi Taiteen edistämiskeskus tuki työpajakiertueen järjestämistä.
Kulttuurivoltti -hankkeen käynnistyessä kulttuurikasvatussuunnitelmia oli Suomen 311 kunnasta vain 43 paikkakunnalla. Hankkeen päättyessä vuonna 2017 kulttuurikasvatussuunnitelmia oli 90 eri puolilla Suomen, minkä lisäksi 50 suunnitelmaa oli valmisteilla. Työpajoja järjestettiin 15 paikkakunnalla ja kiertue tavoitti 83 Suomen kuntaa ja sai tilaisuuksiinsa yli 450 osallistujaa. Lastenkulttuurikeskusten liitto jatkaa yhteistyössä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran kanssa työpajojen järjestämistä niillä alueilla, joilla ei vielä ole kulttuurikasvatussuunnitelmaa.
Lisätietoja:
- Europa Nostran suomenkielinen palkintotiedote
- Kulttuurivoltti-hankkeen video kulttuurikasvatussuunnitelmista. Tekijät Helsingin kuvataidelukion Ida Puustinen, Iida Elstelä ja Suweyda Hussein. (YouTube)