Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteen tutkijasali oli eilen tiistaina 29.9. avoinna viimeistä päivää. Kansallisarkisto on päättänyt luopua toimipisteestä, ja se sulkeutuu kokonaan loppuvuodesta. Aineistot siirretään Kansallisarkiston muihin toimipisteisiin, pääosin Mikkeliin, Ouluun ja Vaasaan. Maakunta-arkisto perustettiin Jyväskylään vuonna 1967.
Viimeisenä aukiolopäivänä paikalla järjestettiin hautajaismielenosoitus. Tilaisuudessa puhuivat Suomen Historiallisen Seuran arkistoasioiden jaoston jäsen, FT Pirjo Ovaskainen, Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Jorma Ahvenainen, Keski-Suomen museon entinen intendentti, historioitsija Erkki Fredrikson sekä Lähihistorian tutkimuksen seuran hallituksen jäsen dosentti Teemu Häkkinen. Mielenosoituksen osallistujat sytyttivät hautajaiskynttilät arkiston edustalla. Sisällä tutkijasali oli viimeisenä aukiolopäivänään täynnä.
Arkiston alueellinen merkitys
”29.9.2026 tulee jäämään Jyväskylän yliopiston, kaupungin ja koko Keski-Suomen maakunnan historiaan surullisena ja voidaanko sanoa, jopa hiukan häpeällisenä päivänä. Tänään suljetaan Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteen eli entisen maakunta-arkiston ovet viimeistä kertaa.”, Ovaskainen lausui puheessaan. Hän toi terveiset tilaisuuteen kansanedustaja Jani Kokolta.
Ovaskainen korosti, että tutkijat eivät vastusta digitalisaatiota, mutta arkistojen sulkemiset näyttäisivät ymmärrettävämmiltä, jos digitaaliset palvelut olisivat ensin kunnossa. ”Kauniit puheet digitalisaatiosta ja sen kaikkivoipaisuudesta ovat vielä pitkään pelkkiä kauniita puheita”, Ovaskainen tiivisti.
Emeritusprofessori ja edelleen aktiivinen tutkija Jorma Ahvenainen oli pettynyt tilanteeseen ja paheksui puheessaan keskisuomalaisen arkistoaineiston hajauttamista ympäri Suomea. Maassa on tulevaisuudessa tyhjillään olevia arkistorakennuksia melkein kuin tuberkuloosisairaaloita nykyisin. Erkki Fredrikson korosti arkiston paikallista merkitystä. Perustamisen taustalla oli halu vahvistaa keskisuomalaista identiteettiä. Aikoinaan arkistoa ajoivatkin laajasti alueen kansanedustajat useasta eri puolueesta. Puheenvuoroissa nostettiinkin esille, että arkiston sulkeutuminen on menetys niin yliopistolle ja tutkijoille kuin koko kaupungille ja alueelle.
Digitalisaation odottamattomat vaikutukset
Dosentti Teemu Häkkinen nosti puheessaan esille digitaalisen tiedon luonteen ja kontekstin tärkeyden: ”Digitaalinen ympäristö mahdollistaa sen, että meitä kaikkia ympäröivä informaatio lisääntyy jatkuvasti. Samaan aikaan meillä on yhä suurempi tarve huolehtia siitä, mikä informaatio on eheää, saatavilla olevaa ja luotettavaa.” Esimerkiksi Britanniassa on laadittu periaatteet informaation eheydelle disinformaation ja tekoälykehityksen negatiivisten seurausten torjumiseksi ja faktapohjaisen tiedon suojelemiseksi.
Häkkinen painotti, että mitä enemmän meillä on informaatiota, sitä enemmän meillä on tarve myös kokea se fyysisesti ja antaa sille merkitys. Kansallisarkiston toimipisteet ovat tässä tärkeässä asemassa, ja Jyväskylän toimipisteen lakkauttaminen onkin tästä näkökulmasta lyhytnäköistä.
Sari Aalto ja Pirjo Ovaskainen
- Kategoriat:
- Uutiset
- Julkaistu: