Vuoden kotiseututeos -finalisteiksi on valittu kolme vuonna 2020 julkaistua kotiseututeosta: Marjatta Huhdan teos Siirtolaistarinoita Keski-Suomesta – Konginkankaalta maailmalle, Terhi Pietiläisen ja Sirpa Juutin toimittama Made in Heinola – Retkiä kaupungin kulttuuriperintöön sekä Armas Härkösen toimittama Koitere ja kylät – Elämää satasaarisen järven rannalla.
Kilpailussa oli mukana 35 tuoretta kotiseutukirjaa ja paikallishistoriaa. Voittajan valitsee tänä vuonna Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo finalistien joukosta. Voittaja julkistetaan Turun kirjamessuilla 2. lokakuuta.
Finaaliin päässeet kirjat valitsi Suomen Kotiseutuliiton asettama raati. Raadin puheenjohtajana toimii historioitsija ja kotiseutukirjojen asiantuntija Jukka Hako Vantaalta, ja jäseninä ovat Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joki Oulusta ja museonjohtaja Teppo Ylitalo Jämsänkoskelta.
”On hienoa nähdä, miten elävää ja voimissaan suomalainen kotiseutukirjallisuus on yhä edelleen vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, vaikka sen kilpailijaksi on syntynyt lukuisia muitakin julkaisemisen kanavia. Paikallisen historian ja perinteen pitkäjänteiselle tallentamiselle ja jäsentämiselle on edelleen suuri tarve”, Jukka Hako toteaa.
Vuoden kotiseututeos on valittu vuodesta 2009 lähtien. Vuoden kotiseututeoksen palkitsemisella kannustetaan kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuodaan näkyvyyttä kotiseutukirjallisuudelle.
Keskustelu kotiseutukirjallisuudesta Turun kirjamessujen Kuisti-lavalla lauantaina 2. lokakuuta 2021 kello 14–14.25. Mukana keskustelemassa kotiseutukirjallisuudesta voittajakirjan tekijät, Tiina Merisalo ja Teppo Ylitalo. Kunniakirjan luovuttavat Tiina Merisalo ja Jukka Hako.
Siirtolaistarinoita Keski-Suomesta – Konginkankaalta maailmalle, Marjatta Huhta, Kömin Kilta ry 2020
Siirtolaistarinoita Keski-Suomesta – Konginkankaalta maailmalle on tutkimuspohjainen populaariteos ulkosuomalaisuudesta vuosina 1890–1990.
Konginkankaan kotiseutuyhdistys Kömin Kilta ry toteutti vuosina 2018–2020 tutkimuksen seudun ulkosuomalaisuudesta. Tutkimus tehtiin vielä otollisena ajankohtana, sillä 1960–70-luvuilla Ruotsiin lähteneet olivat vielä pitkälti voimissaan ja vuosisadan vaihteessa Amerikkaan muuttaneiden siirtolaisten jälkeläisiä oli yhä haastateltavissa. Noin kolmannes alueen asukkaista muutti maasta sadan vuoden aikana, joko lyhemmäksi tai pidemmäksi aikaa.
Kirjan aineisto pohjautuu kyselytutkimukseen, noin 70 henkilön haastatteluihin sekä kuviin, lehtileikkeisiin ja muuhun materiaaliin. Aineistosta koottiin myös Juuret Keski-Suomessa -näyttely Äänekosken Konginkankaalle kahden kesän ajaksi 2020–21.
Kirjassa pohditaan mm. lähtijöiden profiilia, lähtörohkeutta ja ulkomaanvaiheen tuomia ajattelun muutoksia. Kirja kuvaa myös tavat, joilla ulkosuomalaiset hoitavat juuriaan kotimaahan.
Kirja liittää paikalliset tarinat osaksi siirtolaisuusilmiötä, köyhyyden ja työttömyyden keskeltä lähtemistä kohti parempaa elämää. Kirja herättää ajatuksia suvaitsevaisuudesta ja ymmärrystä toiseudesta sekä antaa ilmiölle ihmiskasvot. Se avaa ihmisen kokemuksen lähdöstä, alkuvaikeuksista, mahdollisuuksien avartumisesta sekä kypsyvästä monikulttuurisuuden arvostuksesta. Se on osa uutta aineettoman kulttuuriperinnön tallennusta etnologian kentässä.
Pietiläinen, Terhi ja Juuti, Sirpa (toim.): Made in Heinola – Retkiä kaupungin kulttuuriperintöön, Heinolan kaupunginmuseo 2020
Made in Heinola – Retkiä kaupungin kulttuuriperintöön on Heinolan kaupunginmuseon näyttelyn oheisteos. Nimen alkuosa kuuluu lausua hämäläisittäin Meitin Heinola.
Kirja tarjoaa syväluotauksia heinolalaiseen ja hämäläiseen kulttuurihistoriaan. Teoksessa on kaikkiaan 29 artikkelia, jotka on kirjoittanut 19 asiantuntijaa.
Osa artikkeleista on tietoiskujen tapaisia tiiviitä katsauksia, osa laajempia tutkielmia. Kuten museon nykyinen työ, osa artikkeleista keskittyy perinteisen esine- ja kuvahistorian lisäksi myös aineettoman kulttuuriperinnön aineistoihin.
Kirja kertoo Heinolan aarteista kuten maisemista, ihmisistä, arjen ilmiöistä, esineistä, tavoista ja tapahtumista, myös kaupungin muuttumisesta.
Koitere ja kylät – Elämää satasaarisen järven rannalla, Armas Härkönen (toim.). Koitereen kylät Seppo Lehtinen 2020
Koitere ja kylät – Elämää satasaarisen järven rannalla on perusteellinen antologia Ilomantsissa sijaitsevan Koitere-järven rannoilla eläneiden ihmisten entistä ja vähän nykyistäkin elämää sekä elämän olosuhteita. Kirja käsittelee Koitereen rantakyliä Naarvaa, Käenkoskea, Huhusta, Tyrjänsaarta ja Kivilahtea. Kirjan toimittaneen Armas Härkösen itsensä lisäksi kirjalla on kuusi muuta kirjoittajaa.
Kokonaisuus alkaa katsauksella luonnonhistoriaan. Jääkausi muotoili maisemapohjaa, loi harjuja, laajoja rantahietikkoja, yhtä hyvin kuin jätti jälkeensä soistuvia järviä, siirtolohkareita.
Teos kertoo niin seudun esihistoriasta ja asukkaista ja eri väestöryhmästä, jotka ovat asuttaneet seutua. Siinä kerrotaan myös asukkaiden elinkeinoista ja niiden kehityksestä: teollistumisesta, maataloudesta, metsästyksestä ja kalastuksesta.
Seudun koululaitos, seurakuntatyö ja kirkkoelämää saavat esittelynsä, samoin yhteisöllinen toiminta, merkkihenkilöt ja Koitereeseen sijoittuvat elokuvat. Osansa saavat nuorisoseura- ja työväentoiminta taloineen, urheilutalot ja urheiluseurat eri kylissä.
Koitere ja kylät kokoaa yhteen rajapitäjän ihmisten elämänpiirin ja nostaa esiin kansankulttuuriin kuuluvia ilmiöitä. Yhteiskunnan modernisaatio ja teknisen kehityksen eri vaiheet elämisen arjessa tuodaan selkeästi esiin. Vaikka välillä käydäänkin kylien elämänpiirissä varsin lähellä ulkopuoliselle tuntematonta maailmaa, säilyy kertova ote koko ajan selvänä.