Historiallisen aikakauskirjan vuoden 2020 neljännen numeron teema on kolonialismi ja Suomi. Janne Lahti ja Rinna Kullaa alustavat teeman johdantoartikkelissaan. Muut artikkelit käsittelevät esimerkiksi saamelaisia ja arkistoja, kolonialismikeskustelua sekä Mannerheimin tiikerinmetsästysmatkoja. Lisäksi numero sisältää katsauksia, arvioita ja muita kirjoituksia. Lehden päätoimittaja on Anu Lahtinen.
Uuden numeron pääkirjoitus ja keskustelupuheenvuorot ovat luettavissa ja kommentoitavissa Historiallisen Aikakauskirjan Agricola-foorumilla.
Numeron sisältö:
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen: Parempaa uutta vuotta!
Teemajohdanto
Janne Lahti ja Rinna Kullaa: Kolonialismin monikasvoisuus ja sen ymmärtäminen Suomen kontekstissa
Artikkelit
Leila Koivunen ja Anna Rastas: Suomalaisen historiantutkimuksen uusi käänne? – Kolonialismikeskustelujen kotouttaminen Suomea koskevaan tutkimukseen
Sami Lakomäki, Sirpa Aalto ja Ritva Kylli: Näkymättömissä ja kuulumattomissa? – Saamelaiset ja koloniaaliset arkistot
Raita Merivirta: Shikarilla brittiläisessa Intiassa ja Nepalissa – C.G.E. Mannerheimin tiikerinmetsästysmatkat ja kolonialismi
Johanna Turunen ja Mari Viita-aho: Suomalaisuuden ja toiseuden rajamailla – Eksotisointi Gallen-Kallelan Museon Afrikkakokoelman näyttelyhistoriassa
Elina Arminen: Seikkailu Jäämerellä – Kaarlo Hännisen Jäämeren sankari ja suomalainen kolonialismi
Laura Hollsten ja Salla Tuori: Avoin ja vapaa kaikille, varsinkin eurooppalaisille – Suomalaissiirtolaisten utooppinen
yhteisö Dominikaanisessa tasavallassa 1929–1944
Liisa-Maija Korhonen: ”Tulinen Amerikan kiihko”– Tunteet ja koloniaalisuus Anna ja Edvard Skogmanin kirjeissä Argentiinasta 1906–1907
Timo Särkkä: Kolonialismin toiseus ja kamera – C. T. Erikssonin valokuvat ja Katangan kuparikenttien suomalaiset ”pioneerit” 1901–1906
Katsaukset
Rauna Kuokkanen: Pohjoismainen asuttajakolonialismi ja vuoden 2017 Tenosopimus
Mikko Toivanen: Suomesta Sumatralle – Miten Hollannin Itä-Intia ja Britannian Salmisiirtokunnat näkyivät 1800-luvun loppupuolen suomalaisessa lehdistössä?
Jukka Nyyssönen ja Otso Kortekangas: Siirtomaapolitiikkaa Saamenmaalla? – Historiografisia näkökulmia Suomesta ja Ruotsista
Keskustelu
Anna Koivusalo: ”Arkistoihmisemme”– Miten tutkijan tunteet vaikuttavat tutkimiseen ja kirjoittamiseen
Kaisa Kyläkoski: Suomen lehdistön juuret ovat Ruotsissa
Arviot
Jouko Aaltonen ja Seppo Sivonen, Orjia ja isäntiä – Ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla (Kalle Kananoja)
Antti Kujala, Kivenmurskaajat – Kolonialismin historia (Janne Lahti)
Outi Autti ja Veli-Pekka Lehtola (toim.), Hiljainen vastarinta (Aino Kirjonen)
Maarit Leskelä-Kärki, Karoliina Sjö ja Liisa Lalu (toim.), Päiväkirjojen jäljillä. Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen (Pauli Arola)
Matti O. Hannikainen, Mirkka Danielsbacka ja Tuomas Tepora (toim.), Menneisyyden rakentajat – Teoriat historiantutkimuksessa (Ilkka Lähteenmäki)
Tiedemaailma
Taina Syrjämaa ja Leila Koivunen: Reino Kero 1939–2020
Abstraktit
Historian ystävä
Kari Salmi: Hyvät Historian Ystävät!
Vuosikertahakemisto
***
HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA NETISSÄ:
Historiallisen Aikakauskirjan Agricola-foorumi
Haluaisin itselleni numeron HAik 4/2020, kolonialismi ja Suomi. Olen seuran jäsen ja lehden tilaaja. Fyysisen lehden lukeminen miellyttää enemmän kuin printatun kasan tai läppärin näytöltä lukeminen. Nekin onnistuvat, mikäli vanhoista numeroista saa vain pdf-version.