Hyppää sisältöön

Suomen Historiallisen Seuran Historiateko-palkinto kirjailija Sirpa Kähköselle

Suomen Historiallisen Seuran Historiateko-palkinto on jaettu kirjailija Sirpa Kähköselle tunnustukseksi historiatietoisuuden laajasta lisäämisestä. Palkinto jaettiin VII valtakunnallisten Historiantutkimuksen päivien avajaisissa Jyväskylässä torstaina 16.10.2025.

Palkintoperusteiden mukaan Kähkönen on historiallisilla romaaneillaan ja näytelmillään tehnyt yksilöiden kokemuksia historian murrosvaiheissa näkyväksi ja menneisyyden ihmisten valintoja ja toimintaa ymmärrettäväksi. Kähkönen on aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana ottanut kantaa sananvapauden, ihmisoikeuksien sekä sivistyksen, taiteen ja kulttuurin aseman turvaamisen puolesta.

Suomen Historiallisen Seuran Historiateko-palkinto jaettiin toista kertaa. Seuran hallituksen vuonna 2022 perustama palkinto voidaan myöntää ”henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnallaan vahvistanut historian asemaa yhteiskunnassa, edistänyt historiakulttuuria, tuonut historiatietoa erilaisten yleisöjen ulottuville ja havainnollistanut historiatiedon merkitystä paitsi menneisyyden myös nykymaailman ymmärtämiselle ja erilaisten tulevaisuuksien hahmottamiselle”. Palkinnosta päättää Suomen Historiallisen Seuran hallitus, ja jäsenkunnalta pyydetään ehdotuksia palkinnon saajaksi.

Sirpa Kähkönen otti vastaan Historiateko-palkinnon Historiantutkimuksen päivillä Jyväskylässä. Kuvassa myös Suomen Historiallisen Seuran puheenjohtaja Ville Vuolanto (vas.), Tanja Vahtikari
ja Kustaa H. J. Vilkuna.
Kuva: Sari Aalto / Suomen Historiallinen Seura

Kiitospuheessaan Sirpa Kähkönen ilmaisi kiitollisuutensa tutkijoille, tutkimukselle ja arkistoille ja korosti, että taiteen ja tutkimuksen välille tuotetaan toisinaan julkisuudessa keinotekoista vastakkainasettelua. Yhteistä kaunokirjallisuudelle ja historiantutkimukselle on kertomuksellisuus. ”Minulle on merkityksellistä ymmärtää se, että on tavallaan kaksi asiaa, on historia ja on menneisyys, ja historia on aina jotain kertomista tavalla tai toisella siitä valtavasta avaruudesta, joka on menneisyys”, Kähkönen tiivisti.

Sirpa Kähkönen kertoi kiitospuheessaan arvostavansa saamaansa tunnustusta.
Kuva: Ville Vuolanto / Suomen Historiallinen Seura

Sirpa Kähkönen on kirjailija ja kolumnisti, joka on töissään keskittynyt historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin. Kuopiolaissyntyinen Kähkönen on opiskellut muun muassa historiaa Helsingin yliopistossa. Kirjailijana Kähkönen on julkaissut 13 romaania, neljä tietokirjaa ja seitsemän näytelmää. Hänet tunnetaan historiallisesta Kuopio-sarjasta, joka on saanut kiitosta erityisesti naisten ja lasten näkökulmien sekä luokkakysymysten tarkkanäköisestä kuvaamisesta sekä historiallisten nyanssien ja aikakauden tunnelmien syvällisestä tavoittamisesta. Kähkönen on tehnyt kirjailijan työnsä historiantutkijan ammattitaidolla alkuperäislähteistä ammentaen. Samalla hän on tehnyt menneisyyttä eläväksi, lisännyt ymmärrystä historiasta ja luonut yhtymäkohtia menneisyydestä nykyisyyteen. Kähkönen on luonut vahvasti lähteisiin pohjautuvan mutta omaleimaisen kaunokirjallisen ilmaisutavan, jota historiayhteisö kunnioittaa.

Kähkönen on laajasti palkittu kirjailija. Hän sai kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2023 teoksellaan 36 uurnaa: Väärässä olemisen historia. Hän on myös saanut muun muassa kaksi kertaa Savonia-palkinnon, Pro Finlandia -mitalin ja Suomi-palkinnon. Kähkönen on vihitty vuonna 2018 Åbo Akademin ja vuonna 2025 Itä-Suomen yliopiston kunniatohtoriksi. Yhteiskunnallisesti aktiivinen Kähkönen toimi Kirjailijoiden sanavapausjärjestö PENin puheenjohtajana 2011–2018 ja Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana 2018–2022. Kähkönen on kantanut huolta esimerkiksi sananvapaudesta, ihmisoikeuksista sekä sivistyksen, taiteen ja kulttuurin rahoituksesta. Kähkönen on käyttänyt mahdollisuutensa julkisena keskustelijana näiden arvojen esille nostamiseen ihailtavalla tavalla.

Historiateko-palkinnolla Suomen Historiallinen Seura haluaa kiinnittää huomiota historian laajaan merkitykseen ja siihen, että laadukasta historiatietoa tuottavat ja levittävät myös muut kuin ammattihistorioitsijat. Luotettavaa historiatietoa tarvitaan menneisyyden tuntemiseen ja ymmärtämiseen, ajankohtaisten ilmiöiden suhteuttamiseen ja jäsentämiseen sekä erilaisten tulevaisuuksien hahmottamiseen.

Kategoriat:
Palkinnot, Uutiset
Julkaistu: