Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi Kalevalan päivän seminaarissaan Avoimen Kalevalan neljännen osan, joka viimeistelee digitaalisen kriittisen edition Kalevalasta. Avoin Kalevala on tutkimusväline, joka tarjoaa sananselitykset ja tieteelliset kommentaarit vuoden 1849 Kalevalan kaikista 50 runosta sekä runsaasti tausta-artikkeleita ja tiedon visualisointeja.
Avoimessa Kalevalassa kaikki Kalevalan runot on kommentoitu teoksen lähdeaineiston eli suullisten runojen näkökulmasta ja varustettu sananselityksin. Lisäksi mukana on kirjallisuudentutkimuksen ja kulttuurihistorian kommentaareja sekä laaja artikkeliosio, joka avaa Kalevalaa osana 1800-luvun kirjallista kulttuuria.
Avoin Kalevala tuo ensimmäistä kertaa yhteen Kalevalan ensimmäisen painoksen kansilehdet ja liitteet näköispainoksina, transkriptiot alkuperäisistä teksteistä, käsikirjoituksen faksimilekuvat, painetun Kalevalan ja käsikirjoituksen erot selitettyinä sekä kulttuurihistoriallisia aikalaiskeskusteluja.
Edistiossa tehtiin yhteistyötä laskennallisia menetelmiä ja isoja runoaineistomassoja hyödyntävän hankkeen kanssa. Näin saatiin luotua visualisointeja, jotka näyttävät Lönnrotin käyttämän aineiston maantieteellisen ja lajillisen jakautumisen sekä hänen oman aineistonsa ja muiden keräämän aineiston suhteet. Avoimessa Kalevalassa on myös uusi käyttöliittymä, joka tehostaa hakutoimintoja, parantaa selaamista, aineistojen linkittymistä ja dokumenttikohtaista tarkastelua.
Avoin Kalevala antaa SKS:n tiedotteen mukaan vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Mitä sana ”ailut” tarkoittaa (äkillinen kipu, pistos)? Mitä tallennettuja runoja Elias Lönnrot käytti eniten? Miksi Kalevalassa maailman luojana esiintyy Ilmatar? Minkälaisia aineistoja Lönnrot ei halunnut käyttää eeposta kirjoittaessaan?
Edition aiemmat osat on julkaistu vuosina 2019, 2020 ja 2021.
Avoimeen Kalevalaan voi tutustua SKS:n sivuilla.
Uutinen on kirjoitettu SKS:n tiedotteen pohjalta.
- Kategoriat:
- Uutiset
- Julkaistu: