Kulttuuriperintö lisää henkistä kriisinsietokykyä ja maanpuolustustahtoa

Suomalaiset kokevat kulttuuriperinnön keskeisenä osana identiteettiään ja hyvinvointiaan ja katsovat sen merkityksen ulottuvan arjen yhteisöllisyydestä kriisinkestävyyteen ja maanpuolustustahtoon. Näin kertoo uusin Kulttuuriperintöbarometri, jonka tulokset julkaistiin joulukuussa. Barometrin mukaan 87 prosenttia vastaajista kokee kulttuuriperinnön olennaiseksi osaksi suomalaisuutta ja yhä useampi kokee kulttuuriperintönsä myös eurooppalaiseksi.

Kulttuuriperintöbarometri on säännöllisin väliajoin toteutettava kysely, jossa selvitetään kansalaisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja -ympäristöstä. Barometri tarjoaa tietoa päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi. Kyselyn tilaajia olivat ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto. Barometri toteutettiin nyt kolmatta kertaa, ja kyselyyn vastasi 2 215 yli 18-vuotiasta henkilöä manner-Suomesta.

Kulttuuriperinnön merkitys kriisitilanteissa

Kyselyssä tiedusteltiin ensimmäistä kertaa näkemyksiä kulttuuriperinnön merkityksestä kriisitilanteissa. Vastaajista 72 prosenttia katsoo, että kulttuuriperintö lisää henkistä kriisinsietokykyä ja maanpuolustustahtoa. Kulttuuriperinnön koetaan myös yhdistävän ihmisiä sekä lisäävän yhteisymmärrystä ja hyvinvointia. Museoviraston Kulttuuriympäristöpalvelut-osaston johtaja Ulla Salmela arvioi tuloksen kertovan siitä, että epävakaassa maailmantilanteessa ihmiset hakevat tukea jatkuvuutta edustavista asioista, kuten perinteistä, omasta kielestä tai kansallisista symbolirakennuksista ja taiteesta. Vastaajista 70 prosenttia pitää tärkeänä, että kulttuuriperintö turvataan myös kriisitilanteissa. 

Kulttuuriperinnön arvostus vahvistunut 

Vastaajista 93 prosenttia pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä erittäin tai melko tärkeänä. Kulttuuriperinnön arvostus onkin vahvistunut, sillä vuonna 2017 vastaava luku oli 87 prosenttia. Ikä- ja koulutusryhmien väliset erot kulttuuriperinnön arvostuksessa olivat kaventuneet vuoden 2021 tuloksiin verrattuna.

Suomalaiset ymmärtävät kulttuuriperinnön ja -ympäristöt laajasti. Vaalimisen arvoisina mainittiin niin tavat, perinteet, taidot ja kieli kuin arvot ja asenteet sekä ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat. Lisäksi esille nostettiin niin luonto, viheralueet ja maisemat kuin rakennukset ja rakennettu ympäristö. Tulevaisuuden kulttuuriperintönä nähdään esimerkiksi verkkoyhteisöt, tietokonepelit, tekoäly, jokien ennallistaminen, polkupyöräkulttuuri ja betonielementtitalot. 

Barometrin uusia teemoja olivat muun muassa moderni rakennuskanta ja tuuli- ja aurinkovoimalat. Nämä teemat jakoivat vastaajia, sillä hieman alle puolet kokee, että modernit rakennukset ovat yhtä säilyttämisen arvoisia kuin vanhemmat. Silti enemmistö katsoo, että olemassa olevaa rakennuskantaa tulee hyödyntää purkamisen sijaan. Maisemavaikutuksia on arvioitava myös tulevissa uusiutuvan energian voimalahankkeissa. Vain 29 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että teollisen mittakaavan tuuli- ja aurinkovoimalat sopivat useimpiin maisemiin.

Ongelmallinen rahoitus

Vaikka kulttuuriperintö koetaan yhteiseksi asiaksi, halukkuus käyttää varoja sen suojeluun oli barometrin mukaan vähentynyt vuoteen 2021 verrattuna. Enemmistö kannattaa yhä julkisten varojen käyttöä kulttuuriperinnön suojeluun, mutta verovarojen käyttöön ja valtion taloudelliseen tukeen suhtaudutaan varovaisemmin. Tämä ilmentänee taloudellisesti tiukkojen aikojen henkeä. Samalla aiempaa useampi vastaaja näkee kulttuuriperinnöstä huolehtimisen kuuluvan ensisijaisesti asukkaiden ja yhteisöjen vastuulle viranomaisten sijaan.

Kategoriat:

Uutiset

Julkaistu:

5.1.2026