Valtioneuvos Mauritz Hallberg -palkinnot 2024 parhaista ruotsinkielisistä tieteellisistä teoksista myönnetään valtiotieteiden tohtori Mikael Harjulalle ja professori Charlotta Wolffille. Molemmat palkitaan 25 000 euron summalla.
Mikael Harjula saa palkinnon valtiotieteiden alaan kuuluvasta väitöskirjastaan En asymmetrisk tvåspråkighet? Bindande språkkrav i tvåspråkiga kommuner i Finland 1950–2018, joka käsittelee työntekijöiden suomen ja ruotsin kielitaitovaatimuksia Suomen kaksikielisissä kunnissa. Miten vaatimukset ovat muuttuneet ajan mittaan? Vaihtelevatko ne kuntien kielisuhteiden mukaan?
Palkinnon perustelujen mukaan väitöskirja on osoitus korkeatasoisesta tutkimustyöstä, jolla on vahva yhteiskunnallinen merkitys. Tutkimus tuo ”arvokkaan lisän yhteiskunnalliseen kaksikielisyyden ja vähemmistökielisten palvelujen tutkimukseen”.
Turun yliopistossa Suomen historian professorina toimiva Charlotta Wolff saa palkinnon monografiasta Johan Fredrik Aminoff. Gustavian i två riken (suom. Johan Fredrik Aminoff. Kustaviaani kahdessa valtakunnassa), joka kuvaa suomalaissyntyistä aatelismiestä Aminoffia – keskeistä toimijaa Suomen suuriruhtinaskunnan perustamisessa. Teos käsittelee poliittisia ja ideologisia murroksia, lojaalisuutta ja tunteita sekä rajat ylittäviä verkostoja ja yläluokan viitemaailmaa.
Palkintoperustelujen mukaan teos täydentää 1700- ja 1800-lukujen pohjoiseurooppalaista yhteiskunnallista eliittiä koskevaa kuvaa ”helposti lähestyttävällä ja historiografisesti innovatiivisella tavalla”.
Valtioneuvos Mauritz Hallbergin palkinto
Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) on myöntänyt Mauritz Hallbergin palkinnon vuosittain vuodesta 1920 lähtien. Palkinto myönnetään poikkeuksellisen ansiokkaille tutkijoille, jotka ovat julkaisseet tieteellistä tutkimusta Suomessa alun perin ruotsin kielellä. Vuonna 2024 tulee 100 vuotta kuluneeksi Hallbergin kuolemasta, ja lahjoittajan poismenon 100-vuotismuiston kunniaksi tänä vuonna jaetaan kaksi Mauritz Hallberg -palkintoa.
Ruotsissa syntynyt Mauritz Hallberg (1851–1924) muutti lapsena Suomeen. Suomessa Hallbergistä tuli menestyvä liikemies ja poliitikko. Hän muun muassa perusti Tikkurilan maalitehtaan sekä kuului noin kolmenkymmenen yrityksen hallitukseen. Vuonna 1908 hänelle myönnettiin valtioneuvoksen arvonimi vuosikymmeniä kestäneestä osallistumisesta valtakunnalliseen ja kunnalliseen politiikkaan. Toiminnassaan hän painotti ruotsalaisen kulttuurin merkitystä osana suomalaista kulttuuria. Nimeään kantavan palkinnon hän perusti vuonna 1919. Palkinnollaan Hallberg halusi kannustaa ruotsinkielisen tieteellisen työn harjoittamiseen Suomessa.
Hallbergin toiveen mukaan voittajan valitsee palkintolautakunta, johon kuuluu sekä SLS:n että Åbo Akademin edustajia. Tänä vuonna toimikuntaan kuuluivat SLS:n edustajina professori Åsa von Schoultz, rehtori Mona Forsskåhl ja professori Mattias Pirholt. Åbo Akademia edustivat dekaani Peter Nynäs ja professori Siv Björklund.
***
Lähde ja lisätietoja:
SLS tiedote 16.5.2024.
Tutustu Mikael Harjulan väitöskirjaan täällä.