Museot

Paraatihaarniska, rengaspanssari, Vanajaveden miekka, gobeliini ‒ ainutlaatuisia esineharvinaisuuksia esille Hämeen linnaan

Suomalaissyntyisen eversti Henrik Klasson Flemingin (1584‒1650), 1600-luvun alkupuolelta oleva messinkipellistä tehty haarniska. Kuva: Lasse Mattila / Kansallismuseo

Hämeen linnan näyttelyitä uudistetaan. Nyt esille laitetut Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvat esineet ja niihin liittyvät tarinat tuovat välähdyksiä menneestä ajasta. Messinkisen paraatihaarniskan huolellinen konservointi tai 1400-luvun lopulta peräisin olevan Maskun paarivaatteen ennallistuksen teko eivät olisi olleet mahdollisia ilman yhteistyökumppaneita. Museotyö onkin parhaimmillaan yhdessä tekemistä ja samalla löydetään uusia tapoja saada tietoa ja tuoda historia lähelle.

Maskun keskiaikaisen paarivaatteen ennallistus. Yksityiskohta. Kuva: Elina Helkala

Ritarisalissa voi nyt tutustua haarniskoihin ja miekkoihin. Suomalaissyntyisen eversti Henrik Klasson Flemingin (1584‒1650), 1600-luvun alkupuolelta oleva messinkipellistä tehty haarniska on erittäin harvinainen. Todennäköisesti paraati- tai juhlakäyttöön suunniteltu kullanhohtava haarniska oli Flemingin hautajaisten yhteydessä siirretty muistoesineenä Mynämäen kirkkoon. Haasteellisen konservoinnin ja näytteille asettamisen teki mahdolliseksi haarniskan kulttuurikummien Jaakko ja Tua Björklundin antama taloudellinen tuki.

Esillä ovat lisäksi everstiluutnantti Carl Bäckin (1609‒1663) rautainen haarniska sekä Laitilan kirkosta oleva miekka, jonka korkealaatuinen säilä on todennäköisesti Saksassa (Solingen) valmistettu.

Hämeenlinnalaisten koulupoikien, Sami Riipin, Lasse Hyvösen sekä Jukka Hartikaisen (puuttuu kuvasta), vuonna 1988 Vanajaveden rannasta löytämä, 1400-luvulta oleva kahdenkäden miekka. Kuva: Terho Aalto / Hämeen Sanomat

Rautainen rengaspanssari on löydetty Linnamäeltä Kivennavan pitäjässä 1830-luvun alkupuolella. Ritarisalista löytyy myös hämeenlinnalaisten koulupoikien, Sami Riipin, Lasse Hyvösen sekä Jukka Hartikaisen, vuonna 1988 Vanajaveden rannasta löytämä 1400-luvulta oleva kahdenkäden miekka, joka nyt palaa takaisin linnaan.

Kuningattaren kamarissa olevan, mahdollisesti Antwerpenissa tai Brysselissä 1500-luvun lopulla tai 1600-luvun alussa valmistetun gobeliinin värit ovat hyvin säilyneet. Mutta siinä näkyvät myös elämän jäljet ‒ pieniä osia puuttuu, yläosaa on paikattu ja korjailtu. Toinen esillä oleva tekstiili on Kirkkosalin etuhuoneessa. Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvan Maskun keskiaikaisen paarivaatteen ennallistus toteutettiin yhteistyössä 16 kokeneen historiallisten tekstiilien ja käsityön harrastajan kanssa. Työhön kului kaikkiaan noin 1 600 tuntia. Alkuperäinen paarivaate on todennäköisesti Naantalin birgittalaisnunnien työtä ja aikaisintaan 1440-luvulta.

”Nämä harvinaiset esineet menneisyydestämme tuovat elämää linnan saleihin ja herättävät historian henkiin tarinoillaan. Tulevana kesänä uudistamme myös linnan lipunmyynnin ja museokaupan, jotka tullaan avaamaan linnan entisessä vartiotuvassa uudistettuna, laajennettuna ja paremmin saavutettavana. Tilat mahdollistavat kävijöille paremman ja sujuvamman käyntikokemuksen. Linnan kesäkahvila tullaan lisäksi avaamaan uudistettuna sekä uudessa paikassa Kruununleipomon pohjakerroksessa. Kesäkauden vaihtuvana näyttelynä Kansallismuseo tuottaa linnaan ainutlaatuisen Hohto – suomalainen hopea 1600‒1830-näyttelyn”, toteaa intendentti Jouni Marjamäki Hämeen linnasta.

Lähde: Kansallismuseon tiedote

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *