Kansalliskirjaston pergamentteihin höydynnetään uudehkoa menetelmää, jossa pyyhekumia hangataan pergamenttiin ja analysoidaan hankauksesta jäljelle jäävä pyyhekumin jäte. Näin voidaan selvittää pergamenttiin käytetyn eläimen laji, sukupuoli ja mahdollisesti asuinseutukin.
Pyyhekumi-menetelmä on oivallinen tapa saada tietoa vaurioittamatta pergamenttia. Menetelmän ansioista pergamentista ei tarvitse ottaa näytepaloja tai käyttää mitään kemikaaleja, jotka voisivat vahingoittaa pergamenttia. Pergamentissa olevat proteiinit tarttuvat pyyhekumiin, kun sitä hangataan pergamenttia vasten. Tämän jälkeen pyyhekumin jäte analysoidaan laboratoriossa. Näin voidaan saada selville ainakin pergamintissa käytetyn eläimen laji ja sukupuoli, ehkä myös se, missä eläin on elänyt aikanaan. Näin saadaan esimerkiksi tietoa menneisyyden maataloudesta ja kauppareiteistä.
Tutkija Tuuli Kasso keksi hyödyntää menetelmää löytämänsä YouTube-videon kautta.
Lähde: Helsingin yliopiston uutinen: Pyyhekumilla otettu näyte kertoo pergamentintekijän käyttämän eläimen lajin, sukupuolen ja ehkä asuinseudutkin
Hei :
Kiinnostavaa. Katsoin menetelmää yleisellä tasolla kuvaavan oheisen YouTube-videon. ”..keksi…” ? Tuliko ko. menetelmä vain sattuman kautta suomalaisen tutkijan tietoon ? Saisiko kotimaisen esimerkkitapauksen kautta yksityiskohtaisia lisätietoja jostakin Suomessa tehdystä määrityksestä ? Mitä haluttiin tietää ja mitä saatiin tietää ?
Yt. Antti Hernesniemi
Lääket. tri, FM musiikkitiede
Väitellyt suomalaisten kansanparantajien hoitomenetelmistä v. 1999