Forum för levande historia -organisaation tutkimuksen mukaan enemmistö nykyruotsalaisista hyväksyy hallituksensa sodanaikaisen toiminnan. Asiasta vallitsee pääosin kaksi erilaista tulkintaa, joista toisen mukaan pieni Ruotsi ei voinut tehdä muuta kuin totella aggressiivista natsi-Saksaa. Toisen, moraalia painottavan tulkinnan mukaan, opportunistinen Ruotsi olisi voinut tehdä paljon enemmänkin esimerkiksi juutalaispakolaisten auttamiseksi.

Ruotsin toiminnasta ja valinnoista on keskusteltu sodan päättymisestä saakka. Ruotsalaiseen itseymmärrykseen on kuulunut pohtia sitä, missä määrin myöntyväinen suhtautuminen kansallissosialistisen diktatuurin vaatimuksiin oli opportunistista oman edun tavoittelua ja missä määrin se oli paras mahdollinen vaihtoehto vähien ja huonojen vaihtoehtojen maailmassa.

Kansalaisten historiakuva on aina 1990-luvulle saakka noudattanut historioitsija esimerkiksi Alf W. Johansson esille tuomaa pienvaltiorealistista tulkintaa, jossa pienen ja heikon valtion oli pakko taipua aggressiivisen diktatuurin vaatimuksiin. Tuo kuva on jossakin määrin, etenkin tutkijoiden keskuudessa, alkanut muuttua ja nyttemmin on alettu esittää syytöksiä siitä, että Ruotsi taipui liikaa natsi-Saksan toiveisiin ja suostui kohtuuttomiin myönnytyksiin ajaakseen omia etujaan. Tämän moraalisen vastakertomuksen kannattajien mielestä on kyseenalaista olla puolueeton kun naapurissa toimeenpannaan rotuvainoja ja kansamurhaa.

Olisiko Ruotsi voinut valita toisin? Koalitiohallituksen noudattaman politiikan avulla onnistuttiin pitämään Ruotsin poissa sodasta, mutta oliko se moraalisesti oikein? Olisiko Ruotsi voinut tehdä ennen sodan alkua esimerkiksi enemmän Ruotiin pyrkivien juutalaispakolaisten suhteen?

Odottamaton tutkimustulos Österbergin mielestä oli se, että 63 prosentin mielestä oli oikein, että Ruotsi pysytteli hintaan mihin hyvänsä sodan ulkopuolella koska Ruotsi oli pieni maa, jolla oli pienet ja heikot puolustusvoimat. 21%:n mielestä hallitus noudatti opportunistista politiikkaa ja hyötyi näin sodasta. Tämä mielipide jakautui selvästi vastaajien iän mukaan. Vanhempien vastaajien mukaan hallitus toimi oikein pysyttäytyessään sodan ulkopuolella ja nuorempien mielestä se toimi väärin.

Sosialidemokraatti Per Albin Hanssonin johtama koalitiohallitus hallitsi Ruotsia koko sodan ajan joulukuusta 1939 heinäkuuhun 1945. Hallituksessa istuivat sosialidemokraattien lisäksi myös Högerpartiet (nyk. Moderaterna), Bondeförbundet (nyk. Centerpartiet) ja liberaalien Folkpartiet.

• En neutral historia?– den svenska allmänhetens uppfattningar om svensk utrikespolitik under det andra världskriget. Rapportförfattare: Oscar Österberg (PDF)
• Forum för levande historia