Tänään julkistettu valtakunnallinen selvitys kotiseutuarkistoista antaa synkähkön kuvan tämän merkittävän kulttuuriperinnön tilanteesta Suomessa. Selvityksen laati Suomen Kotiseutuliitto yhdessä Kansallisarkiston kanssa, ja se pohjautuu alkuvuonna 2022 kotiseutuarkistoille osoitettuun kyselyyn.
”Kotiseutuarkistojen arvoa ei nähdä ja paikallisen muistitiedon säilymisen merkitystä ei hahmoteta riittävästi. Tämä arvostuksen puute heijastuu käytettävissä olevan työajan ja tilojen puutteena sekä kotiseutuarkistojen heikkona näkyvyytenä”, selvityshankkeen koordinaattori Liisa Saarinen toteaa.
Kotiseutuarkistojen toiminnan keskeisenä haasteena mainittiin yleisesti resurssien puute. Ongelmia ovat lisäksi kotiseutuarkistojen vähäinen käyttöaste, henkilöstön vaihtuvuus ja työn lyhytjänteisyys.
Erityisesti kuntien ylläpitämissä kotiseutuarkistoissa toiminnan todettiin jäävän lakisääteisten tehtävien jalkoihin. Yhdistysten ja muiden kansalaistoimijoiden vastauksissa haasteena mainittiin myös aktiiviväen väheneminen.
Kyselyyn vastasi 111 kotiseutuarkistoa, joista noin puolet on kunnan ja puolet yhdistyksen tai vastaavan vapaaehtoistoimijan ylläpitämiä. Usein kotiseutuyhdistys ja kunta hoitavat arkistoa yhdessä. Noin puolet kotiseutuarkistoista sijaitsee kunnanarkiston, -kirjaston tai paikallisen museon yhteydessä.
Kotiseutuarkistot säilyttävät merkittävinä voimavaroina ja toimijoina yhteistä kulttuurihistoriaamme tallentamalla erityisesti paikallista yksityistä arkistoainesta. Hyvin hoidettu ja tunnettu kotiseutuarkisto vahvistaa yhteisöjen osallisuutta kulttuuriperintöönsä.
Kyselyyn vastanneiden kotiseutuarkistojen kokoelmiin sisältyy yli 5,2 hyllykilometriä suomalaista historiaa ja yhteistä muistiamme. Kotiseutuarkistot säilyttävät siis huomattavan suurta ja arvokasta osaa kansallisesta kulttuuriperinnöstämme.
Kysely osoitti, että tarvetta on sekä yleistä kotiseutuarkistotyötä että esimerkiksi tietosuojaa koskevalle koulutukselle ja ohjeistuksille. Toiveena esille nousi myös yhteinen, kansallisen tason aineistonhallintajärjestelmä, joka helpottaisi sekä arkistojen ylläpitoa että käyttöä.
”Selvitys antaa erittäin tärkeää tietoa kotiseutuarkistojen nykytilasta. Seuraavaksi on tarpeen päivittää ohjeistusta ja ryhtyä luomaan kehittämisohjelmaa, jotta kotiseutuarkistojen arvokkaat aineistot saataisiin tulevaisuudessakin säilymään ja paremmin saavutettaviksi”, sanoo Kotiseutuliiton vs. toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo.
Selvitys on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kaksivuotista kotiseutuarkistohanketta. Kotiseutuliitto on järjestänyt yhteistyössä Kansallisarkiston kanssa hankkeeseen liittyviä koulutuksia kotiseutuarkistojen tietosuojasta vuosina 2021 ja 2022.
Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Liiton jäsenistöön kuuluu noin 750 kotiseutu-, kaupunginosa- ja muuta yhdistystä, yli sata kuntaa ja maakuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista.
Linkki kotiseutuarkistoselvitykseen: https://bit.ly/3ObE7M0
Lisätietoja:
Koordinaattori Liisa Saarinen, Suomen Kotiseutuliitto, liisa.saarinen @kotiseutuliitto.fi, puh. 044 974 1705
Johtaja Vuokko Joki, Kansallisarkisto Oulu, vuokko.joki @kansallisarkisto.fi, puh. 029 533 7231.
www.kotiseutuliitto.fi
Facebook, Instagram, Twitter, Flickr, Youtube @Kotiseutuliitto
Suomen Kotiseutuliitto
Kalevankatu 13 A 5
00100 Helsinki