Uutiset

Silliä liikakalastettiin Itämerellä ehkä jo 1200-luvulla

Kuva: Matti Suomalainen, Museovirasto.

Modernin DNA-tekniikan ja arkeologisten löytöjen avulla voidaan osoittaa, että Itämereltä pyydettyä silliä vietiin pitkien matkojen päähän jo 800-luvulla. DNA-analyysit myös antavat viitteitä siitä, että silliä liikakalastettiin Itämerellä 1200-luvulla, kerrotaan Göteborgin yliopiston tiedotteessa.

Ryhmä tutkijoita on kerännyt sillien ruotoja seitsemältä eri arkeologiselta kaivaukselta. Analysoimalla ruotojen DNA:ta tutkijat voivat selvittää, missä kala on uinut, kun se on pyydetty.

Olemme sekvensoineet  800-1600 -luvuilla eläneiden 40 sillin DNA:n kokonaan. Sillien ikä on määritelty arkeologisten kaivausten perusteella. Kalojen dna:sta voimme päätellä, mistä sillikannasta luut tulevat, esimerkiksi geeneistä, joilla kalat kestävät murtovettä, kertoo Göteborgin yliopiston evoluutiobiologi Carl André.

Tutkijat yllättyivät siitä, että Puolassa sijaitsevan keskiaikaisen kaupungin Truson alueelta on löydetty sillin ruotoja, jotka pyydetty 800-luvulla Tanskan salmissa. Tämä osoittaa, että silli on jo varhaisessa vaiheessa ollut kauppatavaraa, jota on kuljetettu pitkiäkin matkoja.

Kalaa ei käytetty ainoastaan oman kodin tarpeisiin. Ennen silliä pyydettiin sen kutemisen aikana, ja sillisaaliit saatiin melko helposti nostettua maihin tuon ajan veneillä ja varusteilla. Sillin pyytämistä pitäisi välttää kutemisen aikana, jotta turvattaisiin kalakannan uusiutuminen, sanoo Carl André.

Vaikka menneisyyden kalajastajilla ei ollutkaan nykyaikaisia trooleja, saattoi kalastaminen olla intensiivistä. Analysoiduissa kaloissa on merkkejä siitä, että tiettyjä Itämeren sillikantoja on liikakalastettu. Tutkimalla, kuinka suuri geneettinen vaihtelu kannan kaloissa on, tutkijat voivat havaita, kuinka kannan koko on menneisyydessä vaihdellut. Jos geneettinen variaatio on nykyään vähäistä, viittaa se siihen, että kantaa on aiemmin liikakalastettu.

Tämä tutkimus osoittaa, että Itämeren ympäristössä olevat kansat ovat kalastaneet laajamittaisesti jo varhain. Moni tekijä viittaa siihen, että silli oli liikakalastettu jo 1200-luvulla. Vaikka on muitakin tekijöitä, kuten ilmasto, jotka vaikuttavat sillin selviytymiseen, ihmisen kalastus on tärkein, sanoo Carl André.

Pohjanlahdella elävää sillin alalajia eli silakkaa on aiemmin suojellut se, että ihmisiä on elänyt niin pohjoisessa vähemmän ja meri on ollut jäätyneenä pidempään. Mutta ei enää.

Itämeren eri sillikantojen liikakalastus on toistuvaa, ja tällä hetkellä rasitamme ankarasti viimeisiä elinkelpoisia kantoja.

Lähde: Göteborgin yliopiston tiedote Överfiske av Östersjösill redan på 1200-talet.

Asiasta uutoisitiin ensimmäisen kerran PNAS-aikakausilehdessä (Proceedings National Academy of Science): Population dynamics of Baltic herring since the Viking Age revealed by ancient DNA and genomics.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *