Kannanotto 8.9.2026
Yle MOT:n 6.9.2026 julkaisemassa laajassa artikkelissa Kansallisarkiston tilanteesta otettiin esille muiden asioiden ohella viimeaikaiset muutokset, joiden ongelmia tutkijat ovat laajasti ja moneen kertaan tuoneet esille. Pääjohtaja Päivi Happonen perusteli aineistojen digitaalisen toimittamisen lisäämistä ja toimipisteiden lakkautuksia tuttuun tapaan asiakaskäyntien vähenemisellä ja määrärahaleikkauksilla. Tutkijoiden peräänkuuluttamalle vuoropuhelulle pääjohtaja viittasi kintaalla: hänen mukaansa ”keskustelua tutkijoiden kanssa voidaan käydä vasta, kun toimipaikkojen lakkauttamisesta noussut suurin tunnemyrsky on laantunut”. Lisäksi Happonen toteaa haastattelussa, että vaikka tutkijat ovat Kansallisarkistolle tärkeä asiakasryhmä, he ”muodostavat kokonaisuutta tarkastellen vain pienen joukon”.
Suomen Historiallisen Seuran hallitus pitää lausuntoa tutkijoita ja heidän esille tuomiaan ongelmia vähättelevänä. Seura on pyrkinyt aktiiviseen vuoropuheluun Kansallisarkiston kanssa keväästä 2025 lähtien, jolloin digitaalisen toimittamisen kokeilu oli käynnistynyt Hämeenlinnan toimipisteessä. Siitä Kansallisarkisto eteni ripeään tahtiin ensin kokeilujen laajentamiseen ja sittemmin toimipisteiden lakkautussuunnitelmiin ja -päätöksiin. Historiantutkijat ovat samaan aikaan tuoneet laajasti esille sitä, että suunnitelmat heikentävät tutkimuksen teon ja alan opetuksen edellytyksiä. Tämä ei ole vaikuttanut prosesseihin.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie nosti esille vastauksessaan kansanedustaja Pia Lohikosken kirjalliseen kysymykseen huhtikuussa, että Kansallisarkisto asettaa kevään 2026 aikana strategisen yhteistyöryhmän tulevaisuusorientoituneen vuoropuhelun käymiseksi tutkimusyhteisön kanssa toimikaudeksi 2026–2030. Kyseistä ryhmää ei ole vielä asetettu.
Kansallisarkiston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu ”edistää arkistoitavien ja arkistoitujen tietoaineistojen tutkimusta ja muuta käyttöä”. Kansallisarkisto on perustellut digitaalisen toimittamisen mallia sillä, että aineistojen saavutettavuus paranee, kun ne ovat kaikkien kansalaisten saatavilla verkossa. Käytännössä ammattitutkijoiden tarvitseman aineiston saatavuus on heikentynyt ja työnteon edellytykset kaventuneet: toimipisteiden aukioloaikoja on supistettu ja niitä on lakkautettu, digitaalinen toimittaminen on hidasta ja käyttörajoituksia sovelletaan tiukasti. Suomen Historiallisen Seuran hallitus huomauttaa, että muun käytön edistäminen tutkimuksen kustannuksella ei täytä lain velvoitetta. Lisäksi uudistukset on aloitettu, vaikka järjestelmät eivät ole kunnossa ja monia parannuksia on luvattu toteuttaa vasta myöhemmin.
Suomen Historiallisen Seuran hallitus vetoaa uudestaan sekä ministeri Mari-Leena Talvitiehen että opetus- ja kulttuuriministeriöön, jotta Kansallisarkiston toimintatapojen asianmukaisuus otettaisiin laajasti tarkasteltavaksi. Seura on jo aiemmin esittänyt aikalisää suunnitelmiin ja puolueettoman kokonaisvaikutusten arvioinnin toteuttamista. Tällä hetkellä Kansallisarkisto tekee linjapäätöksiä, jotka vaikuttavat laajasti kansalliseen kulttuuriperintöön ja historiantutkimuksen sekä yliopistollisen opetuksen toimintaedellytyksiin ilman, että se aidosti kuuntelee sidosryhmiä.
Suomen Historiallinen Seura kerää parhaillaan käyttäjien näkemyksiä ja kokemuksia arkistotyöskentelystä. Kysely on avoinna vielä viikon ajan, ja sen tuloksia käytetään seuran vaikuttamistyössä. Kyselyyn voi vastata 15.9. asti verkkolomakkeella.
Lisätietoja: Puheenjohtaja, professori Anu Lahtinen, anu.z.lahtinen@helsinki.fi
Toiminnanjohtaja Sari Aalto, shs@histseura.fi
- Kategoriat:
- Tiedotteet
- Julkaistu: