Suomen Sotahistoriallisen Seuran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun ensimmäisen palkinnon ja 3 000 euron stipendin on saanut valtiotieteiden maisteri Maija Ikonen Turun yliopistosta. Toinen palkinto ja 1 500 euron stipendi annettiin sotatieteiden maisteri Jonathan Rautilalle Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä filosofian maisteri Petra Puustjärvelle Itä-Suomen yliopistosta. Kolmannen palkinnon ja 1 000 euron stipendin sai valtiotieteiden maisteri Jani Leivo Helsingin yliopistosta.
Maija Ikosen tutkielman ”Palvelen poikiani viimeiseen saakka”. Rintamasotilaskotisisarten kokemukset talvi- ja jatkosodassa aihe on kokemushistoriallinen ja edustaa uutta sotahistoriaa. Tutkielma kohdistuu yksilötason kokemuksiin yhden pienen vapaaehtoisryhmän eli rintamalla toimineiden sotilaskotisisarten sotatiestä. Hajanaisen lähdeaineiston pohjalta Ikonen analysoi taitavasti sisarten motiiveja ja rintamalle lähtemisen taustatekijöitä sekä monesti raskasta elämää rintamaoloissa. Hän käsittelee asiantuntevasti ja myötäeläen myös sisarten ja sotilaiden kanssakäymistä. Kriittinen, huolellisesti toteutettu ja sujuvasti kirjoitettu tutkielma asettaa sisarten pyyteettömän toiminnan osaksi laajempaa kuvaa ja täydentää ansiokkaalla tavalla sodan ajan naisten kokemusten tutkimuskenttää.
Jonathan Rautilan tutkielman Puolustusvoimien puolueettomuusvartiointijoukot Suomen puolueettomuus-linjaa täydentämässä vuosina 1956–1966 kohteena on 10 vuotta käytössä ollut joukkokonsepti, jolla varauduttiin puolueettomuuden aseelliseen suojaamiseen sodan jälkeisissä olosuhteissa, joissa puolustusvoimien toimintaedellytyksiä oli voimakkaasti rajoitettu. Tekijä asettaa puolueettomuusvartiointijoukot uskottavasti osaksi laajempaa sotilaspoliittista kehystä. Metodologisesti kypsä ja laajaan alkuperäislähdeaineistoon pohjautuva tutkimus tuottaa uutta tietoa täyttäen siten tutkimuksellista aukkoa.
Petra Puustjärven tutkielma ”Valmiiksi – Ratsailta”. Suomen ratsuväen taktinen käyttö vuosina 1939–1944 edustaa kunniakkaalla tavalla suomalaisen sotataidon historian tutkimusta. Erinomaiseen kysymyksenasetteluun pohjautuvan tutkimuksen tulkinnat ja johtopäätökset ovat uskot-tavia ja lähteisiin perustuvia. Tekijä osoittaa, että ratsuväen käyttöä ei ollut ennen talvisotaa laajemmin määritetty ja että sen käyttöperiaatteet muuttuivat jatkosodan kuluessa rintamatilanteen muutosten perusteella. Sujuvasti kirjoitettu tutkimus tuottaa uutta ja tarkempaa tietoa ratsuväen historiasta erityisesti taistelukentillä.
Jani Leivon tutkielma Aseveli mielten hallitsijana – Kansallissosialistisen Saksan propagandavaikuttaminen Helsingissä 1940–1944 on metodologisesti kunnianhimoinen ja käsittelee vaativaa aihetta, josta tietoa on saatavissa varsin rajallisesti. Tekijä on kehittänyt propagandatutkimuksen teorioiden pohjalta uskottavia tulkintoja. Tutkimus tuottaa uutta tietoa saksalaisten sota-aikaisesta propagandasta ja kulttuurivaikuttamisesta Suomessa.
Kaatuneiden muistosäätiö on tukenut taloudellisesti gradu-kilpailun järjestämistä. Kilpailu järjestettiin nyt 19. kerran.
Lisätietoja gradu-kilpailusta: palkintotoimikunnan puheenjohtaja, filosofian tohtori Tapio Koskimies, tapio.koskimies(at)gmail.com, puh. 050-3385675. Tietoja seuran toiminnasta on saatavissa seuran sivuilta www.sshs.fi sekä puheenjohtajalta apulaisprofessori Mikko Karjalaiselta, historia.karjalainen(at)gmail.com.
Lähde: Suomen Sotahistoriallisen Seuran tiedote.