Tekniikan Waiheita 2019:1 Teknologian historian monet tarinat nyt luettavissa Journal.fi-palvelussa.
Tekniikan Waiheita vuosikerta 37 on lehden ensimmäinen täysin verkossa julkaistu. Lehti on nyt diamond open access -julkaisu. Kirjoittamisesta ei peritä maksuja, eikä lehti ole maksumuurin takana vaan kaikkien saatavilla. Vuoden ensimmäinen numero ilmestyy viimeinkin monien teknisten ja inhimillisten vaikeuksien jälkeen. Toimitus pahoittelee viivytystä. Lehden taittoa on uudistettu, mutta sisältö jatkaa aiempaa linjaa. Jatkossa pyrimme saattamaan verkkolehden kaikkien luettavaksi ajallaan.
Mikä on suomalainen teknologian historian tutkimuksen merkitys yhteiskunnalle? Suomi on korkean ja monipuolisen teknologian maa, jossa tehdään innovaatioita ja ylläpidetään vuosien saatossa pitkälle kehitettyä infrastruktuuria. Teknologian maata ei kuitenkaan ole rakennettu hetkessä, vaan se on lukuisten sukupolvien työn tulosta. Teknologian historian tutkijajoukko on myös moninainen. Useimmat lehteen kirjoittavat ovat löytäneet kotinsa Suomen historian, yhteiskuntahistorian, kulttuurihistorian, taloushistorian, yrityshistorian tai tekniikan tutkimuksen kentiltä. Tieteellisen tutkimuksen perusrahoitukseen kohdistuneet leikkaukset pakottavat yliopistot keskittymään käytössä olevia mittareita parhaiten vastaaviin aloihin, eikä pieni, pitkin maata hajaantunut erikoisala useinkaan näyttäydy tällaisena. Epäsuhta on huomattava. Teknologian maa katsoo tulevaan, mutta muistaako se oman historiansa? Vähemmästä Tekniikan Waiheita -lehden pitämiseksi olemassa ei ole kyse. Verkkolehti on askel tulevaan mutta tie on pitkä ja vaatii vielä paljon työtä, apua ja vapaaehtoisten toimijoiden ponnistuksia.
Tässä numerossa yhdistyvät uusin tieteellinen tutkimus, tekniikan ja teollisuuden historian kulttuuriperinnön tallennustyö, sekä molempien välittäminen kirjallisesti ja museonäyttelyissä. Kaikki nämä ovat edelleen lehden keskeisiä teemoja vaikka julkaisutapa ja ulkoasu ovatkin muuttuneet.
Numeron avaavassa englanninkielisessä tutkimusartikkelissa Between Technological Nostalgia and Engineering Imperialism: Digital History Readings of China in the Finnish Technoindustrial Public Sphere 1880–1912 Mats Fridlund ja Matti La Mela valottavat digitaalisen historiantutkimuksen tulevaisuutta katsomalla samalla suomalaisten tekniikan alan julkaisujen historiaan. Millaisena Kiina näyttäytyi suomalaisissa insinöörilehtien kirjoituksissa 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, ja miten suomalaiset teknologian ammattilaiset toimivat Kiinassa?
Pitkässä katsauksessa Konepajakulttuuri talteen – pelastusdokumentointia ja historian keruuta Hyvinkään lakkautettavalla konepajalla Suomen Rautatiemuseon näyttelypäällikkö Marina Bergström valottaa Valtion Rautateiden käytöstä poistuvan Hyvinkään varikon historian dokumentointihanketta, jonka rikas sanallinen ja kuvallinen sato tulee palvelemaan Suomen rautateiden ja teollisen kulttuuriympäristön tutkimusta pitkään.
Suomalaisen suurteollisuuden historiaa käsittelee myös tekniikan tohtori Saara Matalan väitösluento, lectio praecursoria The Finlandisation of Shipbuilding: Industrialisation, the State, and the Disintegration of a Cold War Shipbuilding System. 19.1.2019 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun teollistumisen historiasta väitellyt tohtori Matala avaa esitelmässään suomalaisen laivanrakennusteollisuuden suhdetta valtioon ja merkitystä idänkaupalle kylmän sodan viimeisinä vuosikymmeninä. Merkittävän teollisuudenalan historiasta on julkaistu viime vuosina useita tutkimuksia, ja idänkaupan monisyisen historian tutkimus on samalla saanut uutta puhtia ja uusia ideoita.
Laivoja ja junia vauhdikkaampaa liikenneteknologiaa esittelee Maiju Wuokko näyttelyarviossaan Ducati-moottoripyörätehtaan museosta Bolognan Borgo Panigalen kaupunginosassa.
Tekniikan Historian Seuran vuoden 2017 artikkelipalkinto jaettiin syyskokouksessa joulukuussa 2018. Petri Saarikosken voittanut artikkeli Ojennat kätesi ja joku tarttuu siihen – kokemuksia ja muistoja kotimaisen BBS-harrastuksen valtakaudelta on verkossa luettavissa.