Vuonna 1952 perustetussa, Kaarinan Piikkiössä sijaitsevassa observatoriossa on laaja kokoelma tähtitieteellistä, tieteenhistoriallisesti merkittävää aineistoa. Observatorion ja planetaarion tilat ovat Turun yliopiston hallussa vuoteen 2020 saakka, mutta alueen tulevaisuus on viime vuosina ollut epävarma.

Tuorlan varhaiset vaiheet ja merkittävä osa esineistöstä liittyy tähtitieteilijä, tutkija ja keksijä Yrjö Väisälään (1891–1971). Kontiolahdella kasvanut, Helsingissä opintonsa suorittanut Väisälä saapui Turkuun vuonna 1923. Hän opetti ja tutki myös fysiikkaa ja geodesiaa eli maanmittausta, mutta tähtitiede oli hänen suurin akateeminen intohimonsa. Hänen aloitteestaan aineen opetusta saatiinkin Turkuun 1920-luvulla. Aluksi opetus tapahtui yliopiston pihalla; vuonna 1937 Iso-Heikkilän tilalle saatiin observatorio, josta tähtitieteilijät siirtyivät 1952 Tuorlaan kaupungin laajenemisen ja kasvavien laitehankintojen vuoksi.

Väisälä tunnettiin erityisesti pikkuplaneettojen tutkijana ja optisten laitteiden kehittäjänä. Hänen ja työtovereidensa ansiosta Tuorlassa havainnoitiin aikanaan enemmän pikkuplaneettoja kuin muualla maailmassa yhteensä. Tästä tutkimuksesta on muistona muun muassa mittava, ainutlaatuinen valokuvauslevykokoelma ja mitä todennäköisimmin itse tehty, observatoriota edeltävä katselulaite. Observatorion mäen alle kaivetussa tunnelissa Väisälä kehitti tieteentekoon useita laitteita, jotka olivat monimutkaisuudessaan ja tarkkuudessaan ennennäkemättömiä. Tuorlassa tehty työ on vaikuttanut tähtitieteeseen myös kansainvälisesti. Merkittävä osa kaukoputkista, työlaseista ja muusta laitteistosta kehiteltiin paikan päällä, ja Tuorlan työpajat ovatkin monilta osin yhä käyttökelpoisia. Tuorlasta löytyy myös sodanaikaisia pommituslentokoneiden tähtäimiä, joiden suunnitteluun Väisälä osallistui.

Tuorlan tähtitorni on nykyisin harvoin käytetty, mutta edelleen käytännössä toimintavalmis. Tornia ja muita alueen resursseja ovat Väisälän lisäksi hyödyntäneet lukuisat muut tutkijat, kuten Liisi Oterma, Leo Takalo ja Esko Valtaoja. Osa mittalaitteista, kirjallisuudesta ja muusta tutkijoiden jättämästä aineistosta on miltei koskemattomassa kunnossa. Tuorlan luonnonläheinen sijainti yli kymmenen kilometrin päässä Turun keskustasta merkitsi sitä, että Tuorlaan syntyi tiivis ja omalaatuinen työyhteisö. Alueelta löytyykin tieteellisen aineiston lisäksi aineistoa, joka kertoo tieteilijöiden arjesta: mekaanikon työaikamerkintöjä, Väisälän havaintovihkoja ja purjeveneen lokikirjoja ja jopa vanhoja linja-autoaikatauluja.

Tuorla muutosten keskellä

Tuorlan aineiston säilyttäminen on ajankohtainen kysymys, sillä observatorion tulevaisuus on viime vuosina ollut epävarma. Observatorion rakentamisen jälkeen tähtitieteen tutkimus on muuttunut. Alueen tutkimuslaitteet eivät ole vanhentuneet, vaan ne ovat yhä hyödyllisiä ja toimivia, mutta aineiston ja alueen ylläpitäminen ja kehittäminen ei resurssipulan vuoksi ole halpaa. Suomessa sääolot eivät myöskään ole ihanteelliset, joten tieteilijät hyödyntävät paljon ulkomaisia suurobservatorioita. Esimerkiksi Chilessä sijaitseva Very Large Telescope -järjestelmä on Euroopan eteläisen observatorion viidentoista jäsenmaan käytössä, ja käyttöluvan saaminen vaatii hyviä perusteluita. Opiskelijoiden kannalta yliopiston toimintaa on haluttu keskittää Turun kampukselle, ja tähtitieteilijät ovatkin jo siirtyneet Yliopistonmäelle.

Tuorlan alue on osittain Museoviraston suojeluksessa, ja sen aineistoa on luetteloitu ja tallennettu esimerkiksi Turun yliopiston muistitietohankkeen kautta. Turun yliopisto perusti alueelle vuonna 2018 Tuorlan tiedekeskuksen, joka on suunnattu laajoille, kaikenikäisille yleisöille. Yliopiston vuokrasopimus kuitenkin päättyy vuonna 2020, minkä jälkeen tiedekeskuksen tilat keskitetään lähemmäs Turun keskustaa. Muuttopäätöstä on perusteltu taloudellisella kestävyydellä.

Kiinnostusta tieteeseen kuitenkin on: Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tiloissa, joihin Tuorlan lisäksi kuuluvat muun muassa Saaristomeren tutkimuskeskus Seilin saarella, Kevon tutkimuskeskus Lapissa ja Ruissalon kasvitieteellinen puutarha, käy vuosittain noin 70 000 vierailijaa. Esineistöä pidetään esillä ja tutkimusta tehdään siis jatkossakin, joten Tuorlan vaiheikas historia ei unohdu jatkossakaan. Kesällä Tuorlan tiedekeskus on auki pääsääntöisesti keskiviikosta sunnuntaihin kello 11–16. Kylässä sijaitsee myös kartano, jossa toimivat nykyisin majatalo ja Ammattiopisto Livian hallussa oleva Maaseutuopisto Tuorla. Myös maatalouskoulutuksella on alueella pitkät, vuoteen 1885 asti ulottuvat perinteet.

Lisätietoja

Tiedekeskus Tuorlan sivut
Yrjö Väisälän biografia Kansallisbiografiassa
Blogikirjoitus Tuorlan aineistosta Turun yliopiston folkloristiikan, kansatieteen ja uskontotieteen blogissa