Turun palo 1827 on Suomen ja Pohjoismaiden historiassa mittakaavaltaan ainutlaatuinen kaupunkipalo. Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmen julkaisema YouTube-video havainnollistaa, että Turun palo 1827 ei koskettanut ainoastaan paikallisia, vaan se levisi sanomalehdistön kautta ympäri maailmaa laajemmin kuin yksikään aikaisempi suomalainen uutisaihe.

Traaginen suurpalo sai alkunsa tiistai-iltana 4. syyskuuta 1827 ruokatavarakauppias Carl Gustav Hellmanin talosta Aninkaistenmäellä. Sytyttyään palo levisi nopeasti ja roihusi kaupungissa useita tunteja. Palon laannuttuakin maaperä oli useiden viikkojen hyvin kuuma, mikä lisäsi uusien palojen riskiä. Turussa oli vuosisatojen saatossa riehunut kolmisenkymmentä alueellista tai laajempaa kaupunkipaloa, mutta vuoden 1827 palo oli niistä suurin ja merkittävin. Viimeiseksi jäänyt palo tuhosi paljon vanhaa puutaloasutusta, mutta se avasi myös tien modernisaatiolle, kuten Carl Ludvig Engelin modernille ruutukaavalle.

Uutinen leviää kulovalkean lailla

Salmen julkaisema video The Great Fire of Turku as a Media Catastrophe, 1827 osoittaa, kuinka palo levisi myös uutistapahtumana nopeasti 1800-luvun alun mittapuulla. Se havainnollistaa, kuinka syyskuun 1827 kuluessa tieto palosta levisi pitkin Eurooppaa. Lokakuuhun mennessä palosta oli uutisoitu jo laajasti erityisesti Iso-Britanniassa, Saksassa, Venäjällä ja Itävallassa. Digitaalisia menetelmiä ja aiempaa tutkimusta yhdistävä video sekä Salmen aiempi tutkimusartikkeli Catastrophe, Emotions and Guilt – The Great Fire of Turku 1827 löytyvät tämän artikkelin lopusta. Teksti kertoo, kuinka kuudessa kuukaudessa uutinen oli kiertänyt jo koko maailman, ja Turun palosta kirjoitettiin vähintään rivin tai parin verran aina Australian Tasmaniassa asti.

Mediahistorioitsijana tunnetun Salmen mukaan 1820–1830-luvuille on ominaista sanomalehdistön kasvu ja kiihtyvä tiedonkierto, mikä loi uuden alustan Turun palon kaltaisille mediatragedioille. Uudenlainen sanomalehtijulkisuus teki uutisista viraalisia, nopeasti leviäviä ja suosittuja mediailmiöitä. Nämä ilmiöt eivät levinneet suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti, vaan epäsäännöllisesti ja monimuotoisesti. Salmen video osoittaakin, miten uutinen levisi käytännössä. Vaikka yksinkertainen kartta ei suoraan kerrokaan uutisoinnin määrästä, on pääteltävissä, että aihe kiinnosti ihmisiä erityisesti Iso-Britanniassa ja Euroopan länsiosissa.

Aristoteelinen tragedia

Uutisoinnin määrä ja luonne viittaavat siihen, että Turun palo ei ollut vain onnettomuus muiden joukossa, vaan tärkeä ja koskettava tapahtuma. Salmen artikkeli kuvaa, kuinka palo herätti lukijoissa pelkoa, synkkyyttä ja sääliä. Odottamattomuudessaan, kohtalokkuudessaan ja totaalisuudessaan palo muistutti miltei aristoteelista tragediaa. Ihmisten kärsimys kosketti ihmisiä myös ulkomaille, ja kaukaisen, mutta vanhan yliopistokaupungin kulttuuriperinnön tuhoutumista harmiteltiin.

Nykyään tiedetään, että palon syyt olivat pitkäaikaisia ja monimutkaisia. Paloturvallisuudessa oli puutteita, kesä oli ollut kuiva, tiivis asemakaava ja tuuli edesauttoivat liekkien leviämistä, ja suuri osa Turun miesväestöstä oli markkinoilla Tampereella. Lyhyellä aikavälillä kotimainen ja kansainvälinen lehdistö keskittyivät kuitenkin syypään etsimiseen, ja Hellmanien nimi tunnettiinkin pian ulkomailla asti. Erityisesti perheen palvelijatar Maria Vass, jonka talin poltosta palon on mainittu alkaneen, oli usein syyttävän sormen kohteena, vaikkakin yleensä nimettömänä.

Digitaalinen historiantutkimus ja sen soveltaminen

Salmen video ja artikkeli osoittavat sen, että Turun palo 1827 koettiin joka tapauksessa merkittäväksi tapahtumaksi ympäri maailmaa. Digitaaliset menetelmät voivat luoda uusia tapoja tarkastella menneisyyttä. Salmen videolle on tilausta, sillä Turun palosta riittää vielä tutkittavaa, ja digitaalisten menetelmien ansiosta saatavilla oleva tietomäärä tulee varmasti lisääntymään. Salmen video soveltaa näitä menetelmiä ja havainnollistaa historiallisia kehityskulkuja tavalla, jota voidaan luonnehtia selkeäksi ja suurelle yleisölle ymmärrettäväksi. Digitaalisten menetelmien soveltaminen tuo esiin sanomalehdistön roolin 1800–luvun eurooppalaisessa yhteiskunnassa ja sen, kuinka Suomen suuriruhtinaskunta ei suinkaan ollut pelkkä etäinen periferia, vaan Euroopan osa, jonka kuulumisiin saatettiin suhtautua suurella mielenkiinnolla.

Lisätietoja

The Great Fire of Turku as a Media Catastrophe, 1827. YouTube-video. https://youtube.com/watch?v=hEejADC6rU8.

Hannu Salmi: Catastrophe, Emotions and Guilt – The Great Fire of Turku 1827. Catastrophe, Gender and Urban Experience, 1648–1920. Eds. Deborah Simonton & Hannu Salmi. Routledge, New York 2017, 121–138. Saatavilla e-artikkelina, vaatii Academia.edu-tunnuksen.