Turun yliopiston ja Åbo Akademin historia-aineiden tutkijoiden ja opettajien toimintapäivä veti lähes sata henkeä Kansallisarkiston Turun toimipisteelle torstaina. Tutkijat kokoontuivat arkiston edustalle hieman ennen ovien avautumista esittämään vastalauseensa Kansallisarkiston nykypolitiikalle sekä osoittamaan tukea niille paikkakunnille, joiden arkistot uhataan sulkea kokonaan. Monet paikalle tulleista siirtyivät ovien avauduttua tutkijasaliin tekemään työtään arkistolähteiden parissa.
Kuva: Minna Uusivirta
Turussa kyseessä oli huhtikuun ainoa päivä, jolloin tutkijasali oli avoinna kaikille käyttäjille. Maaliskuusta alkaen toimipisteen aineistot ovat olleet yleisön käytössä ensisijaisesti digitaalisen toimittamisen mallilla. Siinä asiakas voi tilata kerrallaan ilmaiseksi yhden arkistoyksikön, joka digitoidaan noin kahdessa viikossa. Jos asiakas haluaa tilata enemmän yksiköitä, ne maksavat 57,75 euroa kappaleelta. Aineistoja, joihin kohdistuu esimerkiksi tietoturvasyistä käyttörajoituksia, ei kuitenkaan ole mahdollista tarkastella digitoitunakaan kuin arkiston tiloissa. Erikseen anomalla luvan voi saada myös itsepalveluasiointiin viikon kuukaudessa, mutta tilanne on silti huomattava heikennys aikaisempaan verrattuna.
Tutkijoiden ja opiskelijoiden näkökulma esillä
Aamulla ennen arkiston ovien aukeamista Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen piti puheen paikalle kokoontuneelle joukolle. Hän tiivisti uuden mallin ongelmia tutkijalle, joka työssään tarvitsee usein kymmeniä arkistoyksiköitä. Vainio-Korhonen kertoi kokemuksistaan:
”Kun olin viimeksi Turun tutkijasalissa, kävin lävitse viisi arkistokoteloa. Sain niistä haluamani tiedot kahdessa tunnissa. Jos jatkossa haluaisin käydä lävitse ilmaiseksi samat viisi yksikköä, aikaa niiden digitoinnin odotteluun kuluisi kaksi ja puoli kuukautta. Jos haluaisin säästää aikaa ja tilata kaikki viisi yksikköä digitoituina yhdellä kertaa, joutuisin maksamaan digitoinnista yli 200 euroa. Kenellä on enää tässä tilanteessa varaa tutkia tai opiskella historiaa?”
Vainio-Korhonen kiinnitti puheessaan myös huomiota siihen, ettei opiskelijoilla ole mahdollisuutta odottaa aineistojen digitointia tai maksaa palveluista. Arkistojen käytön opetus on kuitenkin keskeinen osa historian yliopisto-opintoja. Uudet linjaukset eivät ota huomioon yliopistojen koulutustarpeita tai opiskelijoiden kireitä valmistumisaikatauluja.
Monet tutkijat ovat kritisoineet Kansallisarkiston viime aikoina toteuttamia ja suunnittelemia muutoksia. Aineistojen digitointi voi parhaimmillaan helpottaa työtä, mutta Kansallisarkiston Hämeenlinnassa, Turussa ja Vaasassa käyttöön ottama digitaalisen toimittamisen malli on vaikeuttanut monien tutkijoiden työskentelyä. Kansallisarkiston tiedotteessa kuvailtiin juuri kuluvalla viikolla, että ”uusi toimintamalli on otettu Turussa innolla vastaan”. Tämä herätti turkulaisissa tutkijoissa lähinnä kummastusta, sillä moni tutkija on mallin pilottijakson aikana ja sen jälkeen jättänyt kriittistä palautetta Kansallisarkistolle.
Tilaisuuden järjestäjiin lukeutunut tutkijatohtori Liisa Vuonokari-Bomström muistutti puheenvuorossaan Kansallisarkiston merkityksestä Suomen historiaa ammatikseen tutkiville: ”Meistä ei saa satoja tai tuhansia tutkijasalikäyntejä, mutta ne kymmenet ja sadat tutkijasalikäynnit ovat sitäkin tärkeämpiä, koska niihin perustuu suureksi osaksi täällä tehty tutkimus.”
Arkistojen avoimuus koskettaa historian tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi muun muassa sukututkijoita ja tietokirjailijoita. Turun yliopiston arkeologian professori Georg Haggren muistutti lisäksi, että arkistoja hyödyntävät esimerkiksi rakennushankkeiden parissa työskentelevät arkeologit.
”Suuri osa arkeologisesta tutkimuksesta Suomessa perustuu nykyään historialliseen arkeologiaan. Suuri osa siitä on tilaustutkimusta, joka mahdollistaa kaupunkirakentamisen. Jos arkistot ovat kiinni, myös rakennuttaminen hidastuu.”
Pääsyllä arkistoihin on myös laajempi ulottuvuus, kuten Haggren summasi: ”Länsimaiseen demokratiaan kuuluu, että arkistot ovat auki.”
Sari Aalto
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston dosentti ja Suomen Historiallisen Seuran toiminnanjohtaja.
- Kategoriat:
- Uutiset
- Julkaistu: