Aleksis Kiven elämään ja tuotantoon pääsee tutustumaan lukuisissa arkistoissa, joista kaikkein saavutettavin on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoama Aleksis Kiven digitaalinen arkisto. SKS on koonnut arkistoon omistuksessaan olevat Aleksis Kiveä koskevat alkuperäisaineistot eli suurimman osan Kiven tunnetusta kirjallisesta jäämistöstä, ja jokainen pääsee tutustumaan aineistoihin vaikka kotikoneeltaan. Arkisto on koottu vuosina 2005–2007.
Kiven arkisto on muodostettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle vuosina 1879–2004 tehdyistä lahjoituksista ja seuran tekemistä ostoista. Kivi itse ei siis ole lahjoittanut arkistoon aineistoa, vaikka hänen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tiet ristesivät ensimmäisen kerran jo vuonna 1860. Ennen aineiston digitointia vahingoittunut ja huonokuntoinen aineisto konservoitiin. Aineistoa on arkistossa yhteensä 0,15 hyllymetrin verran.
Arkisto koostuu Kiveä koskevista henkilöasiakirjoista, kirjeenvaihdosta, käsikirjoituksista, piirustuksista ja painotuotteista. Henkilöasiakirjoissa (vuosilta 1859–1873) on mukana Kiven velkakirjoja, hänen vanhempiensa perukirjoja sekä asiakirjoja Kiven kuoleman jälkeen, esimerkiksi asiakirja Kiven hautajaiskustannuksista. Henkilöasiakirjojen kautta pääsee siis tutkimaan Kiven elämän virallisia tapahtumia.
Kirjeitä, velkakirjoja ja proosatekstejä
Kirjeenvaihto (vuosilta 1855–1878) käsittää enimmäkseen Kiven kirjoittamia kirjeitä, ja kirjeitä on arkistossa yhteensä 70. Mukana on myös muutamia Kivelle itselleen osoitettuja kirjeitä. Eniten arkistosta löytyy Kiven ystävälleen ja tukijalleen Kaarlo Bergbomille kirjoittamia kirjeitä. Lisäksi arkistoon on digitoitu myös esimerkiksi Kiven perheenjäsenilleen, vanhemmilleen ja veljelleen Emanuel Stenvallille, lähettämiä kirjeitä. Esimerkiksi Emanuel-veljelle 9.12.1855 laadittu kirje alkaa seuraavasti: ”Rakas Weli! Näinä aikoina olen minä ollu hyvin kivuliainen – –.” Kiven kirjeitä on arkistoitu myös Kirjallisuusarkiston kokoelmiin, Svenska Litteratursällskapet i Finlandiin sekä Kansalliskirjastoon.
Suuri osa tunnetuista Kiven kirjoittamista näytelmistä, kertomuksista ja muista kirjallisista töistä on digitoitu arkistoon. Käsikirjoituksiin lukeutuu näytelmiä ja katkelmia näytelmistä (muun muassa Kihlaus, Kullervo ja Olviretki Schleusingenissa), runoja (muun muassa Runoelmia 1, 2, 3, 4 ja 5), proosakirjoituksia (muun muassa Eriika) sekä muita kirjoituksia.
Arkistossa esillä olevien painotuotteiden, piirustusten ja muiden aineistojen kautta voi hahmotella sitä, miltä Kivi tai maailma hänen ympärillään näyttivät. Arkistossa voi tutkia esimerkiksi kahta Kiven piirustusta ja kuvia, joiden oletetaan olleen Kiven kamarin seinällä Fanjunkarsissa.
Kiven arkistoa ovat olleet muodostamassa lahjoituksineen muun muassa Suomalaisen Teatterin perustanut ja sen johtajana toiminut Bergbom, joka lahjoitti arkistoon Kiven kirjoittamia kirjeitä sekä käsikirjoituksia, jotka Kivi oli antanut hänelle arvioitavaksi. Arkistosta löytyy myös esimerkiksi velkakirja, josta käy ilmi, että Bergbom lainasi Kivelle 150 hopearuplaa.
Yksittäisiä lahjoittajia ovat olleet Kiven aikalaiset ja Kiveä tutkineet ja aineistoja keränneet henkilöt. Ensimmäinen Kiven asiakirjojen kokoaja oli Eliel Aspelin-Haapkylä, joka keräsi aineistoja Kiven elämäkertaa varten vuonna 1872. Arkisto on viimeksi täydentynyt vuonna 2004, jolloin Gummerus Kustannus Oy lahjoitti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle Runoelmien viidennen alkuperäisen käsikirjoitusvihon. Kiveen liittyviä aineistoja löytyy myös esimerkiksi Aleksis Kiven Seuran arkistosta ja Kiveä tutkineiden henkilöiden arkistoista.
Aleksis Kiven tuotannon kriittiset editiot
Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot on myös laatinut ja julkaissut kriittisiä editioita Kiven tuotannosta. Kriittisillä editioilla tarkoitetaan julkaisuja, jotka pohjautuvat alkuperäislähteisiin ja kommentoivat ja selittävät esimerkiksi teoksen syntyä, historiaa ja piirteitä. Ne siis avaavat klassikkoteosten taustoja.
Ensimmäisenä ilmestyi Nummisuutarit-näytelmän kriittinen editio vuonna 2010, ja se tuli digitaalisesti ja avoimesti saataville vuonna 2011. Muita kriittisiä editioita ovat Kiven kirjeiden, Kullervon, kolmen pienoiskomedian (Kihlaus, Leo ja Liina, Selman juonet), Karkureiden, ja Olviretki Schleusingenissä -näytelmän editiot, jotka ilmestyivät vuosina 2012–2018.
Uusin kriittinen editio on Kiven näytelmien Yö ja päivä, Lea, Margareta, Alma yhteiseditio, joka ilmestyi kuluneena vuonna. Editiota esitellään seuraavasti: ”Kiven näytelmien ja niiden kommentaarien lisäksi kriittinen editio tarjoaa uutta tietoa näytelmien kirjoittamisen ja julkaisemisen vaiheista sekä kirjailijan naishahmoista suhteessa aikalaisteatterin käytäntöihin.” Sen ovat toimittaneet Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi ja Jyrki Nummi. Teos julkistetaan Aleksis Kiven päivän matineassa SKS:n juhlasalissa Helsingissä 10.10.2019.
Linkkejä ja lisätietoa
Tiet lähteisiin – Aleksis Kivi SKS:ssa
Aleksis Kivi, Nummisuutarit. Kriittinen editio
Aleksis Kivi – Suomen kansalliskirjailija
Turska Pakkasesta (2019). Metropolia AMK:n ja SKS:n yhdessä toteuttama lyhytkomedia, jossa avataan kriittisten editioiden merkitystä.