Kansallisarkiston Helsinki 30.XI.1939–13.III.1940 -verkkonäyttely kertoo Helsingistä ja sodan ja väestönsuojelun vaikutuksista kaupunkilaisten elämään talvisodan aikaan. Näyttely on laadittu vuonna 2009 talvisodan 70-vuotismuistovuonna, mutta sen pariin palaaminen on jälleen ajankohtaista nyt, kun talvisodan alkamisesta on kulunut 80 vuotta. Näyttelyn tarkoitus on tuoda esille, että sota on muutakin kuin rintamatapahtumia – olihan Helsinki useiden pommitusten kohde.
Näyttelyn on ideoinut ja suunnitellut Antti Miettunen-Nordström, ja tekninen toteutus on Kare Salonvaaran. Näyttelyyn on koostettu asiakirjoja, jotka kertovat muun muassa Helsingin pommituksista, väestönsuojelusta ja kaupunkilaisten elämästä. 16–60-vuotiaat kaupunkilaiset oli velvoitettu osallistumaan väestönsuojeluun, ja he osallistuivat sammutus-, raivaus-, ensiapu- ja huoltotöihin.
Näyttelyn pohja on Helsingin kartta vuodelta 1937. Karttaan on merkitty pisteitä Eiran ja Kaivopuiston, Punavuoren, Kampin ja Etu-Töölön, Kruunuhaan, Taka-Töölön, Kallion ja Alppilan, Vallilan sekä Käpylän ja Kumpulan alueille. Pisteitä napsauttamalla pääsee tarkastelemaan valittuja asiakirjoja, jotka liittyvät jollakin tavalla kyseisessä kohdassa talvisodan aikana tapahtuneeseen asiaan tai toimijaan. Näyttelyssä on myös kuva-albumi, jonne on koottu kaikki näyttelyssä käytetyt kuvat. Kuvat löytyvät myös SA-kuva-arkistosta.
Verkkonäyttely on koostettu Kansallisarkistossa säilytettävistä asiakirjoista, jotka ovat syystä tai toisesta vähemmän käytettyjä ja tunnettuja. Näyttelyyn tutustuessa kannattaa huomioida, että toisin kuin verkkosivuilla kerrotaan, Kansallisarkiston tutkijasalipalvelut on nykyään keskitetty Rauhankadun päärakennukseen, vaikka osa aineistosta sijaitsee edelleen fyysisesti Sörnäisissä.
Elämää sodan alla
Asiakirjat kertovat monipuolisesti sodan tapahtumista ja kaupunkilaisten elämästä. Sotaan valmistauduttiin jo lokakuussa, jolloin Kasarmintorin lohkolla järjestettiin pimennysharjoitus. Marraskuun 3. päivä päätettiin, että Mikael Agricolan kirkkoa voi käyttää väestönsuojatarkoituksiin, ja kirkkoa alettiin ”saattaa sodanaikaiseen kuntoon”.
Talvisodan ensimmäistä päivää havainnoitiin ympäri kaupunkia: Pasilan asemavartiosta on kirjattu ylös talvisodan ensiminuutit, ja myös ratavartio kirjasi ylös havaintoja talvisodan ensimmäisestä päivästä. Pasilan asemavartion vartioilmoituksessa kerrotaan, että ”klo 9.20 lensi Ratapihan ylitse koillissuunnassa 3 ryssäläistä pommikonetta jotka pudottivat 5 pommia sekä lentolehtisiä”.
Helsinkiä pommitettiin sodan aikana useasti, ja pommituksiin oli varauduttu muun muassa suojaamalla patsaita (esimerkiksi Aleksis Kiven patsas ja Havis Amanda). Kolmikulmanpuistoon oli kaivettu suojahaudat. Näyttelyyn on koottu muutamia valokuvia pommitusten tuhoista: esimerkiksi Annankadulle oli osunut pommi sodan ensimmäisenä päivänä ja Teknillinen korkeakoulu oli vaurioitunut pommituksissa todennäköisesti joulukuussa. Tammikuussa Tehtaankatu 18:n pihalle osui kaksi pommia, minkä seurauksena yksi kuoli.
Propaganda on erottamaton osa sotaa, ja Helsinkiin pudotettiin lentolehtisiä useaan otteeseen. ”Suomen työtätekevälle kansalle” osoitettu lentolehtinen löytyi Oulunkylästä 12. tammikuuta. Lehtisessä esitettiin, että ”ainoa tie tämän itsenäisyyden turvaamiseksi ja lujittamiseksi on sovinnollinen yhteistoiminta suuren Neuvostoliiton kanssa”. Lisäksi Valpo seurasi tarkkaan kaikkia mahdollisia epäilyttäviä toimia ja kuulusteli epäiltyjä. Esimerkiksi Punavuoressa Kalevankatu 50:ssä majaillut K. E. Niemiö joutui Valpon tiukkaan kuulusteluun joulukuussa, kun hän oli puhellut epäilyttäviä asioita. Myös puheluita kuunneltiin.
Temppeliaukion lohkolla kohotettiin mielialaa muun muassa runonlausunnalla yleisen opinto- ja valistustoiminnan ohessa. Esimerkiksi perjantaina 9.2.1940 pidettiin sidontaharjoitus, ja lauantaina 10.2. pidettiin Runeberg-aiheinen ilta, jossa muun muassa lausuttiin Vänrikki Stoolin tarinoita. Lauantaina 17.2. avattiin messuhallissa sotasaalisnäyttely.
Sota-aika ei kuitenkaan tiennyt pelkästään kurjuutta, vaikka maassa vallitsikin poikkeustila. Väestönsuojeluhenkilökunnan käytössä olevassa Käpylän lastentarhassa osoitteessa Väinölänkatu 5 vietettiin joulua, ja ohjelmassa oli niin yhteislaulua, puheita kuin pianonsoittoa. Väliajalla tarjolla oli puuroa, ja paikalla vieraili myös joulupukki. Niin ikään joulukuussa, tarkemmin joulupäivänä, syntyi Sammatintiellä Vallilassa lapsi. Tapahtuma on kirjattu Vallilan lohkon sotapäiväkirjaan.
Kansallisarkiston verkkonäyttely Helsinki 30.XI.1939–13.III.1940