Artikkelit

Vanhasta Uppsalasta on löydetty kaksi viikinkiaikaista venehautaa

Arkeologit ovat kaivaneet esiin Vanhan Uppsalan pappilan alta kaksi viikinkiaikaista venehautaa. Toinen haudoista on koskematon, ja haudattujen lisäksi kaivauksilta on löydetty hautaesineitä, eläimiä ja veneen osia. Löytöä on kuvattu ainutlaatuiseksi, sillä edellisen kerran Ruotsista on löydetty venehauta yli 50 vuotta sitten.

Kaivaukset saivat alkunsa rutiinityöstä. Ruotsin kirkko oli suunnitellut laajentavansa pappilaa, minkä vuoksi arkeologit tutkivat alueen maastoa. Pappilan alta kuitenkin kaivettiin esiin myöhäiskeskiaikaiset kaivo ja kellari, jonka alla venehaudat sijaitsivat. Skandinaviassa on viime vuosina tehty joitakin viikinkiaikaisia löytöjä, mutta uusia venehautoja ei ole löydetty vuosikymmeniin.

Venehautaus oli rautakautinen tapa, jossa vainaja haudattiin polttamattomana maahan veneessä erilaisten hautaesineiden kera. Esineiden laadun ja hautojen suhteellisen vähyyden johdosta on oletettu, että venehautaus oli yleisintä rikkaiden tai muuten vaikutusvaltaisten henkilöiden keskuudessa. Suurin osa venehaudoista on peräisin merovingiajalta (n. 550–800) ja viikinkiajalta (800–1050), jonka jälkeen polttohautaus yleistyi. Ruotsissa on noin kymmenen tunnettua venekalmistoa ja joitakin yksittäisiä hautapaikkoja. Suurin osa niistä on löydetty Uplannista, mutta myös Itä-Gotanmaalla ja Västmanlannissa on tehty useita hautalöytöjä. Ruotsissa merovingiaikaa kutsutaan myös nimellä Vendeltiden Uplannissa sijaitsevan Vendelin kalmiston mukaan.

Nyt löytyneistä venehaudoista yksi on käytännössä koskematon, kun taas toinen on vahingoittunut, todennäköisesti pappilan kellarin rakentamisen yhteydessä. Koskemattomasta haudasta on kaivettu vainajan lisäksi esiin hevonen ja koira – eläimet, jotka usein seurasivat omistajaansa hautaan asti. Arkeologit ovat löytäneet myös useita vainajalle kuuluneita tavaroita, joiden perusteella haudattu on eläessään saattanut olla soturi. Miekan, keihään, kilven ja hevostarvikkeiden lisäksi esiin on kaivettu muun muassa koristeellinen kampa.

Myös itse veneestä on jäänyt jälkiä. Rakennusaineisto, kuten puu ja rautaniitit, ovat jäännöksinä ainutlaatuisia, koska niiden myötä voidaan ajoittaa vene ja ymmärtää viikinkiaikaisia hautaustapoja: oliko vene esimerkiksi rakennettu nimenomaan hautausta varten? Tukholman historiallisen museon arkeologeja edustava Anton Seiler kertoo, että koskematon hauta tarjoaa uuden, jännittävän mahdollisuuden hyödyntää moderneja luonnontieteellisiä menetelmiä venehautojen tutkimukseen. Tutkimustulosten odotetaan tuovan tietoa viikinkiaikaisista hautaustavoista, hautajaisrituaaleista ja Vanhasta Uppsalasta, joka oli esikristillisenä aikana merkittävä uskonnollinen, taloudellinen ja poliittinen keskus.

Kaivauksia esitellään kesällä Vanhan Uppsalan museossa ja syksyllä Tukholman historiallisessa museossa.

Lisätietoja

Arkeologernan lehdistötiedote 3.7.2019 https://arkeologerna.com/unika-batgravar-hittade-i-gamla-uppsala/.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *